Virkapalkat
Talouden kasvu nosti palkkoja lähes kaikilla aloilla. Virkapalkkoja muutettiin asetuksella, muut palkat olivat aina työntekijän ja isännän välisiä sopimuksia. Maataloudessa palkat olivat kuitenkin vakiintuneet tasolle, jota yleisesti seurattiin. Teollisuuden palkat seurasivat näitä, mutta pula työvoimasta saattoi nostaa palkkoja paljonkin.
Tänä vuonna palkankorotuksen saivat senaatin kielenkääntäjät: ylikielenkääntäjä sai vastedes 5.000 markkaa palkkaa ja 1.400 markkaa hyyryrahoja vuodessa. Vanhempi kielenkääntäjä sai vastaavasti 4.000 markkaa ja 800 markkaa. Samalla korotettiin näiden virkamiesten arvoluokkaa, edellinen kahdeksanteen arvoluokkaan.
Kadettikoulun johtajan ja ylimpien upseerien pöytärahoja korotettiin. Vastedes kadettikoulun johtaja sai 6.000 markkaan vuodessa. Pöytäraha oli palkan lisä, jolla korvattiin virkaan liittyviä ylimääräisiä elantokuluja.
Merisotaväen kantahenkiökunnnan palkkoja korotettiin eräiltä osin. Esim. venäjänkielisen vanhemman kynäilijän (kirjurin) ja välskärin palkka oli nyt 400 markkaa vuodessa. Tämän ohella he saivat ylöspidon. Palkka oli samalla tasolla kuin teollisuustyöntekijöiden.Säätyjen pankkiedusmiesten varamiehille määrättiin maksettavaksi virantoimituspalkkiota 15 markkaa päivältä, jos tämä asui Helsingissä, ja 20 markkaa, jos tämä asui muualla.