Naisylioppilas
Emma Irene Åström suoritti ensimmäisenä suomalaisena naisena ylioppilastutkinnon.Tämä oli mahdollista hänen saamansa erikoisluvan avulla, sillä yliopistoon valmistaviin kouluihin otettiin vain poikaoppilaita. Häntä ennen oikeuden opiskella yliopistossa oli saanut venäläisen kauppiaan tytär Maria Tsetshulin vuonna 1870. Hän ei kuitenkaan aloittanut opintoja vakavalla mielellä kuten Åström, joka tähtäsi tosissaan maisteriksi.
Åström oli opiskellut Jyväskylän seminaarissa vuodesta 1865 ja toimi sen jälkeen opettajana mm. Jyväskylän yksityisessä suomalaisessa tyttökoulussa ja Helsingin suomalaisessa yläalkeiskoulussa. Hän opiskeli työn ohessa ja elätti samalla sisaruksiaan.
Akateemisesta koulutuksesta ei ollut naisille paljon hyötyä, koska heillä ei ollut pääsyä valtion virkoihin. Harvoja poikkeuksia oli kansakoulun opettajantoimi, sillä naisia otettiin Jyväskylän seminaariin heti sen aloitettua toimintansa vuonna 1863. Seuraavana vuonna naiset alkoivat päästä alemmiksi virkailijoiksi postitoimistoihin. Kumpikaan näistä viroista ei edellyttänyt opintoja yliopistossa. Varsinkin postitoimistoihin hakeutui säätyläisten tyttäriä, jotka olivat hankkineet tyttökoulussa tai kotona riittävän yleissivistyksen. Tytöt kävivät ahkerasti ja mielellään koulua, mutta vain siksi, että heistä tulisi sivistyneitä ja neuvokkaita perheenäitejä. Naisten työssäkäynti oli yleistä alemmissa kansanluokissa. He olivat piikoja ja tehdastyöläisiä.