Aviottomat lapset
Suomessa syntyi yli 60.000 lasta, näistä kymmenesosa aviottomana. Aviottomien osuus oli kasvamassa. Ilmiö nähtiin moraalisena rappiona, joka liittyi kaupunkien kasvuun. Suurin naisenemmistö oli Tampereella, minne suuret tekstiilitehtaat houkuttelivat nuoria naisia. Tampereella aviottomien osuus kaikista syntyneistä oli– noussut 15 prosenttiin. Tämä herätti huolta kunnon kansalaisissa. Tosiasiassa avioton raskaus ei ollut yleisempää kaupungeissa kuin maaseuduilla.
Perhe, vaikka köyhäkin, on kristityn yhteiskunnan perusta. Kuva perheestä Aurajoella on Topeliuksen teoksesta En resa i Finland. Samassa teoksessa Topelius näki tehtaiden tuovan edistystä köyhään maahan.
Aviottoman lapsen elämänsä aikana sai joka neljäs nainen. Osuus oli suurin maaseudun tilattomien ja kaupunkilaispiikojen ryhmässä. Tehtaalaisnaiset olivat peloista huolimatta muita siveämpiä tässä suhteessa. Tampereen tehdaskaupungissa aviottoman lapsen sai vuosittain kaksi prosenttia tehdastyöntekijöistä ja yli neljä prosenttia piioista. Vain pieni osa aviottomista syntyi yhteydessä prostituutioon. Useimmin oli kyse seurustelusta. Joka toinen lapsi sai alkunsa ennen häitä.1