Tukkeja

Kun ensimmäinen tukkilauttojen kuljetus Päijänteeltä Kymijokea pitkin Kotkaan oli onnistunut vuonna 1868, alkoi Keski-Suomesta virrata tukkeja sadoin tuhansin etelään. Yhtiöt ostivat puita ja metsiä, tilattomat saivat työtä ja liikettä, raha alkoi virrata, ja aivan uusi elinkeinonhaara alkoi syntyä perinteisen maatalouden rinnalle.

Tukinmyynti näytti tuovan yhtäkkiä tavallisten ihmisen ulottuville rahasummia, jotka vain viitisen vuotta sitten tuntuivat käsittämättömän suurilta maan asukkaiden toipuessa nälkävuosista. Sahatavaran vienti oli tänä vuonna ennätyksellisen suurta. Maasta vietiin puuta tänä vuonna ennätykselliset 1,5 miljoonaa kuutiometriä, eniten lankkuja ja lautoja.

Keski-Suomi -lehdessä julkaistiin kesäkuussa kirje, jossa kuvattiin uiton mukanaan tuomia ilmiöitä:

"Harjaisia siis juotiin ja iloisia juttuja juteltiin, kunnes viimein talon metsätki tulivat puheeksi. Nyt isännän päässä jo tuntui auttava huimaus harjaisten nauttimisesta; eikä hän enään tuntunutkaan varsin jäykästi vastustavan metsänsä myymistä."

Metsäkaupoista saattoi saada kerralla suuren summan. Useimmilla taloilla oli kuitenkin niin vähän metsää, että sitä ei voinyt myydä lainkaan tai ainakin hyvin harvoin, kerran 10 tai 20 vuodessa. Moni uusi navetta alkoi kuitenkin nousta metsärahoilla, ja voilla voitiin hankkia rahatuloja joka vuosi.