Rikoslaki
Vuonna 1865 asetetun rikoslain uudistamiskomitea sai työnsä valmiiksi. Sen piti tehdä korjauksia vuoden 1734 rikoslakiin ja saada aikaan uusi rikoslaki, joka esitettäisiin valtiopäiville.
Komitean ehdotuksessa korostettiin ajatusta, että rikolliset voitaisiin parantaa ja heille annettaisiin uusi mahdollisuus yhteiskunnassa. Kuolemanrangaistusta esitettiin vain hallitsijan tai tämän perheenjäsenen murhasta. Rangaistuksia esitettiin lievemmiksi: ruumiin- ja häpeärangaistukset olisi poistettava. Alioikeuksilla tulisi olla oikeus antaa myös laissa määrättyä pienempi rangaistus.
Kaikkiaan ehdotus oli huomattavasti voimassa olevaa lakia humaanimpi. Komitean esitys ei kuitenkaan saavuttanut juuri suosiota. Arvostelijat pitivät siinä lausuttua ajatusta rikollisten parantamisesta asiana, joka ei kuulunut lainkaan tuomioistuimen piiriin. Sen sijaan tuli korostaa valtion etua: rikoksen tuli johtaa kärsimykseen ja sovitukseen. Myöskin tuomioistuinten harkintavaltaa pidettiin sopimattomana. Komitean esitys jäi odottamaan uutta aikaa.
Rikoslakia oli osin lievennnetty jo aikaisemmin. Vuonna 1866 kuolemanrangaistus poistettiin lapsenmurhan tehneiltä ja ruumiinrangaistukset muutettiin vapausrangaistuksiksi. Myös säätyjen hyväksymä ja vuonna 1870 voimaan tullut vankilauudistus pyrki periaatteessa kasvattamaan vankeja parempaan elämään.