Vesijohto

Helsingin kaupunkiin rakennetun vesijohdon lunastamiseksi laskettiin liikkeelle velkakirjalaina, jonka senaatti vahvisti 17. toukokuuta. Laina oli 1,5 miljoonan markkaa ja se piti lunastaa 50 vuoden kuluessa.

Helsingin kaupungin vesijohtokonttori avasi 1. joulukuuta kaksi vedenjakelupostia. Erottajalla kaivon luona oli maksullinen posti. Ilmaista vettä sai Bulevardin ja Albertinkadun kulmassa. Vesi johdettiin puhdistamattomana Vantaanjoesta.Vesijohto oli jossakin muodossa maan useimmissa kaupungeissa. Vesijohdon rakentamisen keskeinen syy ei ollut kuitenkaan puhtaan veden tarve, vaan sammutusveden puute kaupungeissa.

Epäonninen edelläkävijä kaupunkien vesihuollossa oli Tampere. Siellä aloitti ensimmäinen vesipumppu jo vuonna 1835. Torin kaivoon pumpattu vesi oli kuitenkin likaista. Tämän jälkeen tehtiin lukuisia suunnitelmia vesijohdon rakentamisesta. Esimerkiksi vuonna 1853 senaatti vaati, että kaupunkiin piti perustaa vakinainen palokunta ja sen tarpeisiin vesijohto. Viisi vuotta myöhemmin hankittiin jo putketkin, mutta johto jäi rakentamatta, kun valtiolta ei saatu lainaa. Vuonna 1865 tehtailija Nottbeck tarjoutui rakentamaan vesilaitoksen ja kaksi vuotta sitten isojokelainen Malakias Pasi tarjosi puista vesijohtojärjestelmää. Vihdoin tänä vuonna saatiin alkuun viemärin rakentaminen. Pääasia oli liian veden johtaminen pois kaduilta.