Alueliitos
Tampereen kaupungin alue laajeni Tammerkosken itäpuolelle. Kaupunki osti kosken itäpuolelta Hatanpään kartanon maat, jotka kuuluivat Messukylän pitäjään. Senaatti antoi 29. syyskuuta julistuksen, jolla nämä alueet liitettiin Tampereen kaupunkiin ensi vuoden toukokuun alusta. Tästä tuli kaupungille uusia velvollisuuksia. Sille siirtyi ostettujen tilojen velvollisuus varustaa ratsumies ja maksaa Messukylän seurakunnan papin palkka vuoden 1878 loppuun asti.Kosken itäpuolella oli ollut kaupunkimaista asutusta jo 1850-luvulta alkaen, jolloin sinne rakennettiin pellavatehdas ja verkatehdas. Työväelle rakennettiin asuntoja Hatanpään kartanon vuokraamille tonteille. Näin syntyi Kyttälä. Kuvassa on Tampere ennen tehtaiden aikaa. Kosken itäpuoli on tässä vielä täysin neitseellistä maata. Kosken rannalla on Hatanpään kartanon myllyjä. Niiden vuoksi kaupungin alue rajattiin sitä perustettaessa kosken länsipuolelle.
Kaupunkilaiset puuhasivat alueliitosta aktiivisesti vuodesta 1856 alkaen, kun kenraalikuvernööri kävi kaupungissa. Itärannan maanomistajien kanssakin päästiin sopimukseen, mutta senaatti ei myöntänyt varoja lainaan, jolla alueet olisi lunastettu. Uusi yritys aloitettiin vuonna 1871. Nyt perusteluna oli esikaupungin aiheuttamat ongelmat sekä rautatien rakentaminen. Kun senaatti lupasi 850.000 markan lainan, maakaupat etenivät, ja osa maista pakkolunastettiin tämän vuoden aikana.