Naisten oikeudet

Yliopisto

Yliopiston konsistori esitti 12. syyskuuta rehtori Topeliuksen aloitteesta, että naiset saisivat oikeuden päästä yliopiston kirjoihin samoilla ehdoilla ja samoin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin miehetkin. Asiaan suhtauduttiin myönteisesti ja sitä alettiin valmistella.

Perintöoikeus

Säädyt hyväksyivät miehelle ja naiselle yhtäläisen naima-–  ja perintöoikeuden yhteiseen ja vanhempien omaisuuteen. Tähän asti samanarvoisuus koski vain kaupunkilaisia. Talonpoikaissääty vastustikin esitystä valtiopäivillä. Talollinen Riihimäki katsoi, että miehen kuului elättäjänä saada enemmän. Hänen mielestään kyse ei ollut tasa- arvosta:

"tässä on nyt kysymys tavaran jakamisesta, ja silloin on otettava kysymykseen missä suhteessa nämä sukupuolet ovat toisiinsa aineellisen pääoman kokoamisessa... ja myös on otettava huomioon se tila, johon luonto on kummankin sukupuolen varustanut. Naissukupuoli on enemmän kodinhoitaja, lasten kasvattaja, ja sopii sanoa, kodin kaunistus. Mies taas on luotu taistelemaan, rakentamaan kotia, kokoomaan elatusta... ja tarvitsee suurempia pääomia käytettäväksensä kuin nainen, joka saa elää kodin rauhassa, on varustettu heikommalla ruumiilla ja tulee toimeen vähemmällä ylöspidolla."

Toiset väittivät, että pojat jättäisivät kotitilansa, jos tyttäret saisivat yhtä suuren perintöosan.