Kulttuuritekoja
Taidetta
Naistaiteilija Fanny Churberg maalasi kaksi vaikuttavaa maisemakuvaa: Talvimaisema ja Iltarusko. Berndt Lindholmilta puolestaan tuli valmiiksi maalaiselämää kuvaava Kauranleikkuu. Sen realismista ei kuitenkaan pidetty täällä ja Saksasta palannut taiteilija lähti vihaisena Göteborgiin.
Kuvanveistäjä Robert Stigell sai veistoksestaan Amor ja ruusu Pietarin Taideakatemian "ensi luokan taiteilijan" arvon. Stigell asui Pariisissa. Toinen veistäjä Johannes Takanen poikkesi kotimaassa ja sai työkseen tehdä rintakuva J.V. Snellmanista.
Kirjoja
Kaarlo Kramsu julkaisi kokoelmansa Runoelmia I.
Kuopiolainen kauppiaan rouva Minna Canth julkaisi esikoiskokoelmansa Novelleja ja kertomuksia. Kirjoittaja käytti nimeä Wilja. Tätä ennen hän oli kirjoitellut Keski-Suomi -lehteen ja tänä vuonna alottaneeseen Päijännelehteen. Hän kirjoitti paitsi novelleja myös mielipiteitään raittius- ja naisasiasta.
Nikolai Gogolin kertomus Taras Bulba ilmestyi suomeksi.
Uutta
Werner Söderströmin kustannusliike aloitti toimintansa Porvoossa. Yhtiön ensimmäinen julkaisu oli J.O. Åbergin kirja Pohjanmaan helmi: romantillinen kertomus 1808 vuoden sodasta. Yhtiön tarkoitus oli julkaista kirjoja suurelle yleisölle ja myydä niitä asiamiesten kautta ennakkotilauksina maalaisille.
Kyläkirjaston Kuvalehti alkoi ilmestyä. Se oli nimenomaan maalaisväestölle tarkoitettu huvittava ja opettavainen lukemisto.
Kevyttä lukemista edusti kokoelma Wiatomia Pilajuttuja. 46:lla kuwalla selitetty. Sen julkaisi Jywäskylän kirjapaino.
Historiasta kiinnostuneille ilmestyi tänä vuonna kaksi hienoa luetteloa, V. Vaseniuksen toimittama bibliografia Suomalainen kirjallisuus 1544-1877, sekä G.A. Spåren elämäkerrasto maan korkeimmista virkamiehistä.
Ajan viemää
Z. Topelius erosi yliopistosta valtioneuvoksen arvon saaneena. Rehtorikautensa lopuksi naiset saivat hänen esityksestään opiskella yliopistossa.
Lovisa Ehrnrooth julkaisi kirjan Tiden går och vi med den. Helsingin ooppera lopetti toimintansa.