Suomen armeija
Säädyt hyväksyivät viime vuonna asevelvollisuuslain, joka toi Suomeen yleisen asevelvollisuuden. Näin syntyvistä suomalaisista joukoista annettiin laki maaliskuussa. Siinä määrättiin, että Suomen vakinainen sotavoima oli yhdeksän tarkk'ampujapataljoonaa. Kahdeksan sijoitettiin läänien pääkaupunkeihin ja yksi muodosti henkivartiokaartin. Pataljoonien yhteinen vahvuus oli rauhanaikana 5.000 miestä. He kaikki olivat toistaiseksi jalkaväkeä. Myöhemmin voitiin maalle perustaa ratsuväki.
Tarkk'ampujaataljooniin sijoitettiin asevelvolliset, jotka arvottiin kutsunnoissa. Palvelusaika oli kaikilla kolme vuotta. Suomen sotaväen päälliköksi määrättiin kenraalimajuri Georg Ramsay. Ne asevelvolliset miehet, joita ei kutsuttu palvelukseen, sijoitettiin 32 reservipataljoonaan. Heitä koulutettaisiin kesäisin lyhyillä leireillä.
Suomen sotaväen upseerien tuli olla suomalaisia, so. Suomen alamaisia. Aliupseerien koulutus päätettiin järjestää perustamalla erillinen Suomen opetustarkk'amkampujkomppania eli "opetuslaitos kantaväki-alipäällikköjen valmistamista varten". Pääsy kouluun edellytti mm. sitoutumista kolmeksi vuodeksi sotaväen vakinaiseen palvelukseen. Upseereita valmisti Haminan kadettikoulu. Sieltä useimmilla oli tähän asti ollut tapana jatkaa Venäjän armeijassa.