• 
• 
• 
• 
• 

• 

Muita aiheita...

Isojako pohjoisessa

Huhtikuun 5. päivä annettiin asetus Kuusamon, Kemijärven ja Kuolajärven pitäjäläisten kanssa tehtyjen "knichti-kontrahtien" muuttamisesta koskien maiden mittaamista, isojakoa ja verotusta. Isojako oli toteutettu Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla jo lähes kokonaan. Kylien yhteiset pellot, niityt ja metsät jaettiin mahdollisimman suuriksi talokohtaisiksi tiluksiksi. Näin viljelijät pääsivät eroon hajanaisesta ja epäselvästä yhteisviljelystä. Talonpojat olivat tosin tottuneet yhteiseen viljelyyn, ja monin paikoin he olivat vastustaneet isojaon toteuttamista. Nyttemmin mielet olivat suopeat, kun omasta metsästä voi tarpeen mukaan myydä puuta kysymättä muilta.

Lappeenranta sai luvan rakentaa rautatien. Sen.tal.os.ptk 4.9.1879 pag 47. Kansallisarkisto

Suomen Pankki

Pankki-edusmiehille annettiin uusi asetus 14. tammikuuta, jossa todettiin mm. seuraavaa:

"...huolellisesti valvoa että Suomen Pankkia tarkasti hoidetaan... vähintänkin kaksi kertaa kuukaudessa läpikäydä ja tarkastaa ne sitoumukset ja vakuutuskirjat, joita vastaan Pankijohtokunta väliajoilla lainoja on antanut...".

Toukokuun 13. päivä laskettiin Suomen Pankin uuden päärakennuksen peruskivi. Talon oli piirtänyt arkkitehti Ludvig Bohnstedt.

Setelien malleista annettiin jälleen uusia määräyksiä. Setelit piti vaihtaa, kun Suomi siirtyi kultakantaan.

Palkankorotuksia

Alkeiskoujen ja aistiviallisten koulujen opettajille annettiin "väliaikainen palkanparannus". Ennen uutta palkkasääntöä opettajat saisivat "kalliinajanlisäystä" 200-800 mk vuodessa.

Pappien ja opettajien verovapaus taloistaan ja tiloistaan kaupungeissa, joka oli myönnetty vuoden 1723 privilegiumeissa, lakkasi ensi vuoden alussa.

Kuopion ja Mikkelin vankihuoneille annettiin palkkasääntö. Palkat olivat alempia kuin opettajien: päällikön palkka oli 1.200 markkaa vuodessa, vartijoiden 600-830 markkaa ja naisten huoneen vartijan 400 markkaa.

Rautateitä

Rautatietä päätettiin valtiopäivien päätöksen mukaisesti jatkaa Vaasaan eli Nikolainkaupunkiin. Rata tulisi kulkemaan Tampereelta pohjoiseen Ähtärin kautta. Tampereelta se kulkisi Näsijärven itäpuolitse, vaikka läntinen reitti olisi paljonkin lyhyempi. Toisaalta samalla saataisiin rata kohti Jyväskylää. Lappeenrannan kaupungille annettiin 4. syyskuuta lupa rakentaa rautatie Simolan asemalle.

Eläinmarkkinat

"Vuotuisia eläinmarkkinoita toistaiseksi pidettäköön:

Rauhalan kylässä Iitin pitäjässä Toukokuun 20 ja Syyskuun 20 päivän paikoilla, ja Tammisaaren kaupungissa Toukokuun 25 ja Syyskuun 27 päivän paikoilla; sekä Länkipohjan kylässä Längelmäen pitäjässä Kesäkuun 4 ja Syyskuun 19 päivän paikoilla, ja Toijalan kylässä Akaan pitäjässä Kesäkuun 8 ja Syyskuun 22 päivän paikoilla.

Näitä markkinoita pidetään ainoastaan yhtenä päivänä. Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot." ((Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistusvuotuisista eläinmarkkinoista Uudenmaan ja Hämeenlinnan läänissä.Annettu Helsingissä, 28 p:nä Maaliskuuta 1879.))

Karjan tuonti

Elävän karjan ja karjatuotteiden tuontikielto vuodelta 1877 kumottiin. Se ei kuitenkaan koskenut tuontia Venäjän keisarikunnasta, missä oli edelleen karjaruttoa.

Verot

Viinaveron tuotto määrättiin vuosina 1878-1882 käytettäväksi seuraavasti:

• 860.000 mk korvausta valtionvarastolle ja viinanpolttimoille;
• 1.800.000 mk rautatielainojen koroiksi ja kuoletuksiksi;
• 400.000 mk kaikkein maalais- ja kaupunkikuntain kesken jaettavaksi.

Suostuntaveron käytöstä annettiin erillinen asetus maaliskuussa.

Tekniikka etenee

Tekniska Föreningen i Finland eli Suomen Teknillinen Seura päätettiin perustaa 8. lokakuuta yli-insinööri G.Th. Ahlgrenin aloitteesta. Perustava kokous jäi ensi vuoteen, samoin kuin sääntöjen vahvistaminen. Seura oli teknisen alan ammattilaisten yhdysside ja sen tarkoitus oli edistää alan koulutusta ja julkaista tekniikan alan lehteä.

Terästä

Vuonna 1869 tehtaille annettu lupa tuoda maahan rautaa tullitta ulotettiin toistaiseksi myös valmistamattomaan teräkseen. Terästeollisuus oli kasvanut nopeasti varsinkin Saksassa, Belgiassa, Englannissa ja Yhdysvalloissa.

Polyteknillinen opisto

Helsingin Polyteknillinen koulu muutettiin Suomen polyteknilliseksi opistoksi Helsingissä. Koulun säännöt vahvistettiin 16. tammikuuta. Kouluun oli mahdollista päästä oppilaaksi sellainen, joka oli täyttänyt 16 vuotta ja jolla oli neliluokkaisen reaalikoulun pohjatiedot. Koulu oli aloittanut vuonna 1849 teknillisenä reaalikouluna. Vuonna 1859 sen asemaa kohennettiin ja opetusta muutettiin ammattiin valmistavaksi. Vuonna 1872 se sai nimen Polyteknillinen koulu ja laitos laajeni jälleen. Nyt tehty muutos teki siitä korkeakoulutusta antavan opinahjon, joka koulutti teollisuuden suunnittelu- ja johtotehtäviin.¹

© Tekijänoikeudet