Mykän äidin lapsi
Perttelin kuntakokouksessa keskusteltiin maaliskuussa suomenkielisen oppikoulun perustamisesta Turkuun. Maaseudulla oli säätyläisiä ja joitakin talollisia, joita kiinnosti lastensa kouluttaminen. Vastaavia hankkeita oli käynnissä maan muissakin kaupungeissa, mm. Porissa, Tampereella ja Viipurissa. Pöytäkirja kertoo:
"Samoin kuin mykän äidin äänettömästi, mutta kipiällä sydämellä täytyy jättää lapsensa toisten suulla ja kielellä opetettavaksi, on myös Suomen suomalaista kansaa, muukalaiskielisen orjana, jo satoja vuosia vaadittu turvaamaan outokielisiin oppilaitoksiin herrassäädyille ja ruotsinkielisille voitoksi, mutta suomenkielisille sanomattomaksi vahingoksi.
Vasta viimeisinä aikoina on tuo noin sorrettu kansa suunsa avannut. Sanotusta syystä ja myös sentähden, että asevelvollisuuslaki myöntää ison huojennuksen niille, jotka ovat korkeamman oppilaitoksen läpikäyneet, päätti kokous ilmoittaa Turun kaupungissa, keskiviikkona, nykyisen maaliskuun 19 p. täydellisen suomenkielisen lyseon Turun kaupunkiin aikaansaatavaksi eli, asian kiiruisuuden suhteen erityisten vapaaehtoisilla lahjoilla viivyttelemättä perustettavaksi. Kokous valitsi kirkkoherra H.H. Hjerpen toimittamaan otteen tästä pöytäkirjasta ja sanotulle kokoukselle Turussa.
Kuntakokouksen puolesta:
Gusta Pellonpää, puheenjohtaja "