Arvoluokat

Maaliskuussa Suomenmaalle annettiin uusi arvojärjestys eli ranki. Siinä oli 14 arvoluokkaa, joihin virkamiehet sijoitettiin valtiollisen asemansa perusteella. Arvo heijasti virka-asemaa ja palkkaa. Suomen ranki seurasi venäläistä mallia, mutta sillä ei ollut Suomessa yhtä suurta merkitystä kuin Venäjällä.

Kahteen ylimpään arvoluokkaan ei Suomessa kuulunut ketään paitsi ne, joilla oli näin korkea arvo Venäjällä, kuten kenraalikuvernööri. Hänestä todettiin erikseen:

"Suomenmaan Kenraalikuvernöörillä pitää... virkansa toimituksessa oleman suurempi arvo, kuin kaikilla arvojärjestykseen otetuilla ylhäisemmillä ja alhaisemmilla virkamiehillä."

Edellinen rankijärjestys oli annettu vuonna 1860 ja sitä edellinen vuonna 1826. Yletessään virassa virkamies nousi aina samalla ylempään arvoluokkaan. Tänä vuonna annetussa Valtionarkistoa koskevassa julistuksessa todettiin:

"Suomen valtioarkiston hoitaja, jolla tulee olla perinpohjaiset historialliset ja munaistieteelliset tiedot, on nimitettävä 'Waltionarkiwariukseksi' ja siirrettävä kahdeksannesta seitsemänteen luokkaan maalle voimassa olevassa arvojärjestyksessä, 6000 markan palkalla ja 1000 markan palkkiolla..."