Muita aiheita...
Sahausvero
Vuonna 1861 aloitettua sahausveroa jatkettiin jälleen seuraavat kolme vuotta. Se maksettiin kaikesta maasta ulos vietävästä puutavarasta poislukien polttopuut, ripapuut ja laudan pätkät. Vero oli 3 mk 40 p standarttilta. Vero maksettiin tullikamarien tekemän laskelman mukaan.
Viljelysmaat
Suomen peltoala oli tänä vuonna 830.000 hehtaaria. Tämä oli noin kolme kertaa enemmän kuin sata vuotta sitten. Luonnonniittyä oli käytössä noin 1,3 miljoonaa hehtaaria. Viljasato oli 540.000 tonnia, josta hieman yli puolet oli ruista, loput ohraa ja kauraa.
Rautatietaksat
Junamaksuja korotettiin 1. toukokuuta alkaen: 3. luokan lipun hinta nousi neljästä viiteen penniin virstalta. Matka Helsingistä Tampereelle maksoi täten 1,50 markkaa eli tehdastyöläisen yhden päivän palkan.
Pietarin kuvernementin eli Karjalan Kannaksen radan matkustajille julkaistiin erillinen taksa. Matka Pietarista Valkeasaareen (25 virstaa) maksoi 1. luokassa ruplan ja 3. luokassa 45 kopeekkaa. Pietarissa junalipusta oli maksettava 25 prosentin valtionvero kustakin piletistä ja matkatavarasta. Kolmannessa luokassa vero oli kuitenkin vain 15 prosenttia.
Opettajien eläkkeet
Kanskouluopettajain leski- ja orpokassalle annettiin 11. maaliskuuta ohjesääntö. Siinä määrättiin, millaisia eläkkeitä kassa sai maksaa ja millaisia maksuja se sai koota.
Sotaväen palkat
Suomen uudelle sotaväelle annettiin elokuussa palkkasääntö. Suomen sotaväen päällikön, kenraaliluutnantin, palkka ja palkkio oli vuodessa yhteensä 13.000 markkaa, pataljoonan komentajan 9.000, esikuntapäällikön 7.500, luutnantin 2.600, vänrikin 2.200, vääpelin 540 ja saarnaajan 3000 markkaa. Sotilaat eivät saaneet palkkaa, vaan ylöspidon.
Valtiontalous
Vuoden 1880 kulunkiarviossa valtiorahaston loppusumma oli 18 miljoonaa markkaa. Puolet tuloista saatiin tullimaksuista. Suurin yksittäinen menoerä oli koululaitos: 1,8 miljoonaa markkaa. Erillisen sotilasrahaston loppusumma oli 8,8 miljoonaa, josta 6,7 miljoonaa oli menoja asevelvollisuuden toimeenpanon eli Suomen sotaväen perustamisen ja ylläpidon johdosta.
Valtion velka oli vuoden lopussa 62 miljoonaa markkaa. Sitä lyhennettiin neljällä miljoonalla markalla. Velka oli otettu pääosin rautateiden rakentamiseen ja rahauudistuksen toteuttamiseen.