Laulu jalostaa
Jyväskylässä vietettiin Kansanvalistusseuran ensimmäiset laulajaiset 18-20. kesäkuuta. Esimerkki oli saatu Virosta, ja puuhamiehenä oli seuran sihteeri A.A. Granfelt. Laululla katsottiin olevan suuri siveellinen vaikutus. Laulujuhlille osallistui etupäässä laulamisen tärkeydestä vakuuttuneita opettajia. Tämä vakaumus tuli esiin myös Kouluylihallituksen mallikursseissa, joissa laulu määrättiin pakolliseksi aineeksi:
"Suurinta huomiota pantakoon laulun sanoihin, ja valittakoon ainoastaan sellaisia lauluja, jotka uskonnollisen, isänmaallisen ja runollisen sekä lapsille helposti käsitettävän ja miellyttävän sisällön ja vastaavan muodon kautta todellakin soveltuvat tähän."
Kasvatustieteen auktoriteetti H.R. Rüegg perusteli lauluopetusta tieteen näkökulmasta:
"Laulanto tarjoaa ylevää nautintoa, osaksi vaikuttaa sieventäen ja voimistaen mieleen, hillitsee himoja ja kiihkoja ja kääntää niitä korkeampia kohden. Niin laulu myös tuopi tahdolle pirteää ja vilkasta liikutetta, korkean ihanteellista sisällystä ja lujaa sisällistä voimaa: se vie kauniin kautta hyvään."1
Kansakoulussa tavoitteena oli "puhdas ja tarmokas yksiääninen laulu". Tämän oletettiin nostavan myös virrenveisuun surkeata tasoa maan kirkoissa. Opettelemalla sopivia lauluja jo lapsina ihmiset voitiin vieraannuttaa rekiviisuista ja muista sopimattomuuksista.