Eläkkeet
Rautatieläiset pääsivät myös nauttimaan eläkettä kuten muutkin valtion virkamiehet. Heitä varten perustettiin oma eläkekassa eli Pensionilaitos Suomenmaan rautateillä. Sille annettiin ohjesääntö 8. joulukuuta jonka mukaan oli tarkoitus:
"...antaa pensionia virkamiehille ja käskyläisille, jotka iän, kivulloisuuden tahi virassa saadun ruumiinvahingon johdosta eivät kykene toimituksiansa asianmukaisesti hoitamaan, sekä kuolleitten osakasten leskille ja lapsille".
Korkeimman palkkaluokan eläke oli 2.000 markkaa vuodessa, leskelle 800 markkaa. Alimman palkkaluokan eläke oli 150 markkaa vuodessa, leskelle 80 markkaa. Isopalkkainen sai eläkettä puolet palkasta, pienipalkkainen vain viidesosan. Eläkekassa kokosi rahansa maksuilla, jotka määrättiin palkan mukaan. Se suoritettiin aina kuukausipalkasta.
Täyden eläkkeen sai 55-vuotiaana, jos oli ollut kassan jäsen 30 vuotta. Sairauden takia virkansa jättänyt sai eläkkeestä 3/4, jos oli ollut jäsen 25 vuotta ja 50-vuotias. Puolet eläkkeestä sai 44-vuotias 20 vuotta jäsenenä ollut, ja 36-vuotias 15 vuotta jäsenenä ollut virkamies sai neljäsosan.
Valtion lisäksi eläkekassoja oli yrityksillä. Suurten tehtaiden työntekijät maksoivat kassaansa 1-2 prosentin maksua, jota vastaan he saivat korvausta sairasajalta sekä joskus pienen eläkkeen. Useimmat kassat olivat työntekijöille pakollisia.