Muita aiheita...
Senaatti
Senaatti sai 15. tammikuuta vallan antaa lupia yhdistysten perustamiseen. Muutoinkin hallitsija siirsi senaatin päätösvaltaan joukon vähemmän tärkeitä asioita. Senaatissa oli jatkuva ruuhka ja siksi erilaisten lupien saaminen oli kovin hidasta.
Viranhaku
Samana päivänä annattiin asetus, jonka perusteella kuuden ylimmän arvoluokan virkamiehet saivat luvan hakea myös omaa luokkaansa alempia virkoja. Suomessa virkojen arvoluokat, jotka määrättiin venäläisen mallin mukaan, eivät aina tarkalleen vastanneet käytännöllistä urakiertoa.
Vaalivapaus
Kihlakunnantuomareille annettiin muistutus, että talonpoikaissäädyn vaali on pidettävä julkisesti. Oli esitetty valituksia, että tuomari kutsui valitsijamiehet luokseen yksitellen, jotka antoivat äänensä kahdenkesken tuomarin kanssa. Tällainen ei ollut valtiopäiväjärjestyksen mukaista.
Sotaväki
Kutsuntojen kautta määrättiin palvelukseen 1.140 miestä. Knohtieli ruotuvapausmaksu lakkautettiin Pohjanmaalla. Akseli Lindfors julkaisi kirjan Tarkk'ampujan Päiväkirja: muistelmia Venäläis-Turkkilaisesta sodasta v. 1877– - 78.
Valtiokalenteri
Suomenmaan valtiokalenteri ilmestyi myös suomeksi. Asiasta oli hallitsijan päätös vuodelta 1868. Talonpoikien sääty oli tehnyt asiasta aloitteen. Kalenterissa julkaistiin vuosittain tiedot maan virastoista ja niiden virkamiehistä. Kalenterin alussa oli hakemisto eli Asiarekisteri, Kalenterin liitteiden sisällys ja Nimiluettelo. Nimiluettelon nimien jäljessä olevat luvut osoittivat kuitenkin esim. virkakunnan ja yhdistyksen– järjestysnumeroa eivätkä kalenterin sivua. Kalenterin julkaisi hallitsijan antamalla erioikeudella Aleksanterin yliopisto ja sen painoi Frenckellin kirjapaino.
Nya Pressen
Helsingissä alkoi ilmestyä uusi lehti, Nya Pressen. Sen päätoimittaja oli Axel Lille. Hän oli aktiivinen ruotsin kielen ja kulttuurin puolustaja ja mukana ylioppilaspolitiikassa mm. uusmaalaisen osakunnan kuraattorina. Nya Pressen perustettiin, koska pääkaupungin liberaaleja kannattanut Helsingfors Dagblad oli monien mielestä kielikysymyksessä liian tasapuolinen. Ennen Nya Presseniä Helsingissä ilmestyi myös ruotsalaisen puolueen viikkolehti Vikingen. Puolue sai sen mukana nimensä viikingit.
Kieliasetukset
Aivan vuoden lopulla eli 29. joulukuuta annettiin tarkennuksia kielilakiin, joka oli annettu kaksi vuotta sitten 1881. Alkeisoppilaitosten eli oppikoulujen opettajilta vaadittiin sujuva suomen kielen taito, mutta merenkulkukoulussa riitti, että suomea pystyi käyttämään opetuksessa. Polyteknillisessä koulussa ei vaadittu lainkaan todistusta kielitaidosta.
Todistusta Suomen kielen taidosta ei vaadittu myöskään oikeustutkinnon suorittaneilta, eikä senaatin jäseniltä ja muilta ylimmiltä virkamiehiltä, jotka olivat vähän tekemisissä tavallisten ihmisten kanssa. Oikeusistuimissa ja virastoissa kukin sai asioida omalla kielellään ja asiakirjat piti toimittaa asianomaisen ymmärtämällä kielellä tulevan vuoden alusta lukien. Ylioikeudet saivat kuitenkin jatkoaikaa vuoteen 1894. Asiakirjojen kääntämistä varten virastojen päälliköt saivat palkata kääntäjiä.
Kielilaki, joka oli annettu vuonna 1863, oli alunperin ja periaatteessa tiukka koskien "kaikkia yleisiä virkoja", mutta käytännössä näin ei käynyt. Siihen tuli poikkeuksia, eikä suomen kielen ylivalta toteutunut. Kansalaisten arvostus virkamiehiä kohtaan alkoi lisääntyä, kun asiointia haitannut kielikuilu vähitellen kapeni.
Vangit
Vapaaherratar Mathilda Wrede aloitti lokakuussa toiminnan vankien hyväksi. Hän alkoi vierailla Vaasan lääninvankilassa auttamassa sen asukkeja. Hänen tunnuslauseensa oli: "Minä rakastan heitä, koska Jumalani rakastaa heitä huolimatta kaikista rikoksista, synneistä ja harha-askeleista." Wrede sai toiminnalleen viranomaisten luvan. Wreden veli Henrik aloitti tänä vuonna matkan Siperiaan jakaakseen Raamattuja suomalaisille vangeille.
Keisariparin kruunauksen johdosta julistettiin 27. toukokuuta perinteinen armahdus kulkureille, sotilaskarkureille, irtolaisille ja muille vähäisemmistä rikoksista tuomituille.
Vankien oloista kertoo Helsingin vieressä sijatsevalle vankilalle annettu uusi vuosirahasääntö. Sen mukaan kustannukset vangista (ilman rakennuksia ja henkilökunnan kustannuksia) olivat:
- – ruoka 40 p päivässä
- – vaatteet 32 mk vuodessa
- – sänkyvaatteet 8 mk vuodessa
- – yhteensä 186 mk vuodessa
Yhteissumma oli minimitulo, jonka ihminen tarvitsi elämiseen ilman asuntoa. Rengin vuosipalkka talon ruoassa oli lähellä tätä eli 164 markkaa.
Vankeja oli Katajannokalla yhteensä 375 eli vankien toimeentulo maksoi yhteensä 69.750 markkaa. Vankilan kaikki menot olivat 168.550 markkaa.