Muita aiheita...
Kyytilaitos
Lakia kyytilaitoksesta muutettiin 12. marraskuuta. Uudet määräykset tulisivat voimaan kahden vuoden kuluttua. Ne eivät muuttaneet paljon laitoksen luonnetta. Kyytilaitos tarkoitti järjestelmää, jolla talonpojat määrättiin huolehtimaan matkustavaisten kuljettamisesta. Näin oli syntynyt kestikievarilaitos eli majatalot, joista sai hevoskyydin seuraavaan kestikievariin. Jos näitä ei ollut, talonpoikien piti ajaa itse hollikyytiä. Kestikievarin pito vuokrattiin. Siitä sai tuloja ruokaa ja olutta myymällä. Jos maksut eivät riittäneet, kunta joutui huolehtimaan kyytilaitoksen kuluista.
Tiet
Tänä vuonna annettiin uusi laki teiden ja siltojen tekemisestä ja kunnossapitämisestä maaseudulla. Tämä velvollisuus oli yhteisesti kaikilla maan- ja liikkeenomistajilla. Näiden tuli keskenään sopia tehtävien hoidosta. Käytännössä sen hoiti joko kuntakokous tai kruunun virkamiehet. Myös kestikievarin pitoa koskevia määräyksiä muutettiin hieman.
Posti
Kihlakunnanpostilaitos lakkautettiin tammikuussa. Se tarkoitti kansan velvollisuutta kuljettaa virkamiesten kirjeitä. Normaali posti hoiti nyt asian.
Suostuntavarat
Ylimääräisellä suostuntaverolla koottavia varoja päätettiin käyttää mm. seuraaviin kohteisiin:
- – kansakoulujen ylläpitoon 1,6 mmk
- – lisäykseksi sotilasmenoihin 9,4 mmk
- – valtiopäivien kuluihin 0,25 mmk
- – rautateiden rakentamiseen 12,7 mmk
- – säätyhuoneen rakentamiseen 1,2 mmk
Kullan vienti
Marraskuun 19. päivä kumottiin vuosina 1810, 1831 ja 1862 annetut kiellot viedä maasta kulta-, hopea- ja kuparirahaa.
Korko
Kesäkuussa määrättiin, että kuuden prosentin korkokattoa ei tarvinnut noudattaa "velaksi-annossa, joka tapahtuu määräajaksi, korkeintaan 9 kuukaudeksi".
Oluen myynti
Oluen myynnistä annettiin uudet määräykset 2. huhtikuuta. Olutta sai myydä vapaasti tehtaista sekä kaupungin kaupoissa. Maalla myymiseen piti saada erillinen lupa. Tehtailija sai lähettää tuotteita asiakkaalle. Liikkeen tuli olla vähintään kilometrin päässä kirkosta, eikä lähellä koulua tai kasarmia. Olutta sai tarjoilla kestikievarissa ja matkailijoille tarkoitetussa ravintolassa.
Pörssi
Helsingin kauppayhdistyksen pörssihuutokaupan ohjesääntö uuusittiin 16. toukokuuta. Pörssi oli perustettu vuonna 1879.
"1–§ Arvopaperien pörssi-huutokauppa eli semmoinen pörssi-huutokauppa, jossa tapahtuu vapaaehtoinen obligationien, osakkeiden ja senkaltaisten arvopaperien myyminen, pidetään Helsingissä ensimmäisenä arkikeskiviikkona joka kuukaudessa."
Tavaroiden pörssihuutokauppa oli kuun ensimmäisenä arkiperjantaina. Huutokaupan toimittivat valantehneet meklarit eli kaupanvälittäjät. Kauppaa valvoi maistraatin tarkastaja.
Raitiovaunut
"On otettava huomioon meidän yleisömme luonne. Se jakaantuu suurin piirtein kahteen luokkaan, herroihin ja työläisiin, eivätkä he ole tottuneet käyttämään samoja kulkuneuvoja. Tämän vuoksi valiokunta on sitä mieltä, että niin yleisön kuin toimiluvan haltijoidenkin edun vuoksi raitiovaunut pitäisi jakaa kahteen osastoon. Tällaisesta käytännöstähän on tarjolla esimerkkejä muualta. Valiokunta pelkää nimittäin raitiovaunujen joutuvan miltei yksinomaan toisen tai toisen kansanluokan käyttöön. Ja jotta yritys kannattaisi, pitäisi raitiovaunulla ajamisesta tulla molemmille kansanluokille tapa ja tottumus."1
Kotiteolliuus
Kruunauspäivänsä muistoksi, ja "alati pyytäen kartuttaa Suomenmaan edistymistä hengellisessä ja aineellisessa viljelyksessä", määräsi keisari perustettavaksi kouluja, joissa opetettaisiin "taitoja hyödyllisistä kotokäsitöistä". Samalla päätettiin myöntää apurahoja kunnille, jotka kansakouluissa antoivat käsityön opetusta laajemmalti. Tarkoitusta varten piti varata 500.000 markkaa.
Tulipalo
Raju tulipalo tuhosi Tampereen pellavatehtaan 5. syyskuuta. Noin 800 ihmistä menetti työpaikkansa, vaikka uutta tehdasta alettiin heti rakentaa.
Palkankorotuksia
Yliopiston professoreille ja palvelijoille myönnettiin palkankorotus. Professorin palkka oli 5.000 markkaa vuodessa. Lisäksi maksettiin 750 markan lisä viiden ja kymmenen vuoden palvelun jälkeen. Vahtimestarin uusi palkka oli korotuksen jälkeen 900 markkaa, pedellin 1.200 markkaa ja yliopiston rengin 600 markkaa vuodessa. Opettajien palkat olivat muutamia tuhansia vuodessa. Valtiokonttorin tirehtöörin uusi palkka oli 10.500 markkaa. Korkeinta virkapalkkaa sai kenraalikuvernööri. Hänkin jäi selvästi jälkeen rikkaimmista yrittäjistä, joiden tulot saattoivat olla yli 100.000 markkaa vuodessa.