Muinaismuistot
Muinaismuistot rauhoitettiin lailla. Tämä tarkoitti, että historiallisesti arvokkaiksi todetut rakennukset ja esineet suojattiin lain voimalla."Se, jonka maalla tällaisia rakennelmia on, ei saa ilman viranomaisten lupaa tehdä niille mitään. Jos alue halutaan esimerkiksi viljelykseen, asialle on saatava senaatin alaisen Muinaistieteellisen toimikunnan lupa. Jos rakennus rauhoitetaan siitä aiheutuvasta haitasta voi saada valtiolta korvausta. Toimikunta antaa lausunnon, jos vanha rakennus tulisi hävittää esimerkiksi tien alta tai jos seurakunta haluaa rapata kirkon seinän, jossa on vanhoja maalauksia. Maasta löytyvät muinaiset esineet ovat valtion omaisuutta. Löytäjälle maksetaan palkinto." ((K.M. Armollinen asetus muinaisaikaisten muistomerkkien rauhoittamisesta ja suojelemisesta 2.4. 1883.))
Huhtikuussa annettu asetus määritteli muinaismuistoksi rakennukset ja muistomerkit, "jotka ovat sen ikäisiä, ettei niitä enää sovi katsoa yksityisen henkilön omiksi". Uudet arvorakennukset eivät kuuluneet tämän lain piiriin.