Valtion lainoja

Keisarin päätöksellä annettiin valtion varoista 2,4 miljoonaa markkaa käytettäväksi lainoihin, joilla edistettäisiin maanviljelystä ja pienteollisuutta. Viljelyslainojen jakamista varten perustettiin viljelyslainarahasto. Sen pääoma oli kaksi miljoonaa. Summasta puolet jaettiin lääneittäin. Lainaa sai rälssi- ja perintötilan omistaja maanviljelyshankkeiden toteuttamiseksi.

Lainaa haettiin kuvernöörin kautta, ja hakemuksessa piti olla tarkka selko suunnitelmasta ja kustannuksista. Lainaa saattoi saada 1.500–­10.000 markkaa 15 vuodeksi ja 4 prosentin korolla. Lainan vakuutena oli tilan kiinnitys.

Teollisuuslainaa voitiin myöntää 1.000 -–­ 10.000 markkaa "uurastaville käsityöläisille, joiden personat ovat takauksena siitä, että lainoja käytetään aiottuun tarkoitukseen". Lainaa haettiin kaupungin käsityöläisyhdistyksen tai maalla kunnallislautakunnan kautta. Laina-aika oli 10 vuotta ja korko 4 prosenttia. Lainalta vaadittiin otollinen ja luotettava vakuus.

Valtion elinkeinopolitiikalla haluttiin edistää taloutta, joka oli viime vuosina joutunut selvään alamäkeen. Vienti ja hinnat laskivat eikä työpaikkojen määrä lisääntynyt. Kaupungeissa oli talvityöttömyyttä ja maaseudulla valitettiin suuren joukon elävän vailla säännöllistä ansiota.