Lama ja kehitys
Kansainvälinen lamakausi vähensi kauppaa. Suomen viennin ja tuonnin arvo vähentyivät selvästi. Maailmanmarkkinahinnat laskivat sekä maatalous- että teollisuustuotteiden osalta. Amerikkalaisen viljan tulo Euroopan markkinoille alensi hintoja ja köyhdytti viljelijöitä. Kaupunkilaiset taas hyötyivät tilanteesta, kun elintarvikkeiden hinnat laskivat. Maaseudullakin yhä suurempi osa syömäviljasta oli tuotua. Ongelmia syntyi myös kaupunkilaisille: vientitulojen vähentyminen näkyi rakentamisen hiljentymisenä, mikä toi kaupunkeihin työttömyyttä. Samoin teollisuuden työvoima oli vain hieman suurempi kuin edellisvuonna ja pienempi kuin esimerkiksi vuonna 1875.
Suomessa kansaivälisen taantuman seuraukset olivat monimutkaiset. Eräät teollisuudenalat kasvoivat ripeästi, mutta toiset eivät. Sahausteollisuus oli laimeaa. Käsityöläisten ainakin väitettiin kärsivän yhä halvempien tehdastuotteiden kilpailusta. Paperi- ja kutomateollisuus taas veivät tuotteitaan menestyksekkäästi Venäjälle. Tehdasteollisuuden tekninen kehitys oli nopeaa, mikä paransi kannattavuutta.
Samaan aikaan kun koko kansantalous kasvoi hitaasti ja jopa taantui, tehdastyöväen elintaso nousi. He hyötyivät eniten laskevista hinnoista ja hitaasta kasvusta. Elinkustannukset olivat alemmat kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Vaikka palkat laskivatkin, reaalipalkat nousivat.