Muita aiheita...
Muistojuhla
Kalevalan kokoajan Elias Lönnrotin kuoleman johdosta vietettiin useita surujuhlia. 13. toukokuuta pidettiin "Suomen keisarillisen Aleksanterin yliopiston muistojuhla kanslianeuvos Elias Lönnrot'in kuoleman johdosta". Puheen tilaisuudessa piti professori August Ahlqvist. Se myös julkaistiin erillisenä vihkosena.
Elias Lönnrotin syntymäkoti, torppa Sammatissa, korotettiin jo hänen eläessään kansalliseksi muistomerkiksi. Siitä oli kuva ja kertomus jo lähes 40 vuotta sitten Topeliuksen toimittamassa teoksessa Finland framstäldt i teckningar. Topelius kuvasi tätä merkillistä paikkaa:1
"Tämä pieni Paikkarin torppa, katsokaa sitä vielä kerran, sillä se ei ole Suomen salojen vähiten merkittävä torppa! Tässä matalassa majassa syntyi mies, jonka nimen koko Suomi mainitsee kunnioittavasti, Suomen laulun pelastaja, Suomen menneisyyden herättäjä, isänmaanystävä, kansanystävä Elias Lönnrot. Ymmärrätkö nyt, oi lukija, mistä syystä Sammatin torppa on saanut sijansa tässä ja kuinka oli mahdollista, että Lönnrotin kaltainen mies saattoi syntyä juuri täällä?"
Paikkarin torppa oli kirjallisempi ja hienompi nimitys suutarin asumukselle. Lönnrotiin liitettiin mielellään sankaruutta siitä, että hän oli suutarin poika, eli kansan riveistä lähtöisin.
Runoja ja muuta
Kaarlo Forsmanin suomentamana julkaistiin Johann Wolfgang von Goethen suurteos Faust.
J.L. Runebergin runoista julkaistiin ensimmäinen koottu osa Teokset 1.
Kevyempää kirjallisuutta tänä vuonna edustivat mm. Mark Twainin Aurelian onneton sulhanen, J.F. Cooperin jännityskertomus Vakooja ja Kaarlo Kiljanderin näytelmä Pukkisen pidot.
Kansanvalistusseuran sihteeri Axel Granfelt julkaisi kansatieteellinen teoksen Asunnot ja kansan elämä Suomessa.
Vasta 19-vuotias taiteilija Axel Gallen herätti huomiota taitavilla maalauksillaan, joista yksi oli Poika ja varis. Hän lähti syksyllä oppiin Pariisiin.
Johannes Takanen voitti kilpailun Aleksaterin II:n muistopatsaasta, jonka valtiopäivät oli päättänyt pystyttää.
Laulujuhlat
Jyväskylässä pidettiin kesäkuussa Kansanvalistusseuran ensimmäinen yleinen laulu- ja soittojuhla. Ajatuksen keksi Axel Granfelt Virosta, missä tällaisia juhlia oli jo järjestetty. Sieltä oli myös mukana kunniavieraita. Juhlille osallistui kuusi kuoroa ja kuusi orkesteria. Mukana oli opettajia ja ylioppilaita, mutta myös työväkeä.