Hevoset

Hevonen oli tärkein liikenneväline. Sotaväen toimissa se oli ratkaisevan tärkeä. Siksi hevosista pidettiin hyvää huolta ja hevostaloutta edistettiin. Tänä vuonna annetussa sotaväen vuosirahasäännössä määrättiin mm., että ylimmät upseerit hankkivat ja pitävät yllä virkahevosta varustuksineen omalla kustannuksellaan. Jokaisessa tarkk'ampujapataljoonassa oli lisäksi kaksi virkahevosta alempien upseerien virkatarpeeseen. Sotajoukoissa ylläpidettyjä upserien virkahevosia varten maksoi kruunu korvausta kustakin hevosesta 80 markkaa ja varustuksesta 40 markkaa vuodessa. Ratsuhevosen rehumääräksi säädettiin 10 naulaa kauroja, 10 naulaa heiniä ja 4 naulaa olkia vuorokaudessa.

Valtio tuki hevosjalostusta. Siksi se antoi vuosittaisen määrärahan myös hevoskilpailujen järjestämiseen. Sillä kannustettiin ihmisiä kasvattamaan hyviä hevosia ja ansaitsemaan niillä. Jotta kilpailut palvelisivat tarkoitustaan, sama hevonen sai osallistua siihen vain rajatun määrän. Menestynyt hevonen piti antaa siitoseläimeksi.

Suomessa oli täysi-ikäisiä hevosia 250.000 ja lisäksi varsoja 33.000. Jokaisella maatilalla oli vähintäin yksi hevonen, tavallisesti useampia. Lisäksi hevosia tarvittiin suuri määrä kaupungeissa ajotehtävissä. Siellä niiden jätteistä tuli ajoittain ongelma. Kaupungeissa oli siksi tiukat määräykset jätösten korjaamisesta. Lanta vietiin maaseudulle lannoitteeksi.