Muita aiheita...
Patsas
Valtiopäivät tekivät lopullisen päätöksen tulevasta Aleksanteri II:n muistopatsaasta. Kolme vuotta sitten asetettu toimikunta oli tehnyt tehtävänsä, valinnut mallin ja koonnut hankkeeseen rahat. Nyt asia esitettiin hallitsijalle ja hänen nimissään päätettiin:
"olemme Me päättäneet, että muistopatsas on pystytettävä senaatintorille Helsingin kaupungissa, sekä valitsemamme valtuuskunnan antaneet tehtäväksi panna tämän päätöksen toimeen noudattamalla niitä tarkempia määräyksiä, joita meidän valtuuskunnalle tänä päivänä antamamme kirjoitus sisältää".
Apulainen
Kenraalikuvernööri sai apulaisen, joka hoiti tämän tehtäviä tarpeen vaatiessa, kuten sairauden tai ulkomaanmatkan aikana. Apulainen astui tähän tehtävään ilman eri määräystä aioiden niin vaatiessa. Hän oli tällöin senaatin puheenjohtaja. Apulaisen nimitti hallitsija. Tähän virkaan nimitettiin senaatin talousosaston varapuheenjohtaja E.G. af Forselles. Hän oli aikaisemmin toiminut Haminan kadettikoulun johtajana. Myös edellisellä kenraalikuvernöörillä oli apulainen, mutta Heiden ei sellaista heti ottanut. Käytäntö alkoi1830-luvulla, kun kenraalikuvernööri Menshikov oli myös Venäjän meriministeri.
Kongo
Asetuskokoelmassa julkaistiin selityskirja, jossa Venäjä ja Belgia sopivat Kongo-virralla olevan kansainvälisen Yhdistyksen lipun tunnustamisesta ja vapaasta kaupasta sen kanssa. Viimeisen artiklan mukaan Venäjä "suosii sitä ihmisellistä tarkoitusperää, johon Yhdistys pyrkii" eli Belgian valloituksia Afrikassa.
Afganistan
Englannin ja Venäjän välit kiristyivät Afganistanissa. Mahdollisen sodan puhkeamisen varalta Helsingfors Dagblad ehdotti Suomelle puolueettoman maan roolia, mikä suututti puolestaan venäläiset lehdet.
Uskonsotaa Suomessa
Marraskuussa määrättiin toimista, joilla seurakunnalliset olot järjestettäisiin Salmin kihlakunnan luterilaisille. Valtion varoilla rakennettaisiin uusia kirkkoja, virkoja yhdistettäisiin ja seurakuntarajoja järjesteltäisiin. Seudulla oli jatkuvia seurakunnallisia riitoja. Sortavalassa puolestaab opettajaseminaarin kreikkalaisvenäläistä uskoa tunnustavat miesoppilaat saivat vaihtaa ruotsinkielen opiskelun venäjänkieleen.
Nemo
Nimimerkki Nemo julkaisi poliittisen pamfletin Partierna och 1885 års landtdag I, jossa hän kehotti kielisopuun.