Asevelvollisuus
Sotaväkeen kotomaassa ...
Asepalvelukseen kutsuttiin tänä vuonna 1.415 miestä. Vuoden 1878 asevelvollisuuslakia muutettiin eräin osin: Lapin asukkaat vapautettiin asevelvollisuudesta toistaiseksi, ei kuitenkaan niitä, jotka ovat muuttaneet sinne yli 15-vuotiaana. Samaten laivaväki vapautettiin rauhan aikana reservin harjoituksista. Asepalveluksesta sai hakemalla vapautuksen myös koulutuksen tai ruumillisen vian perusteella. Kutsuntajärjestelmää muutettiin ja täydennettiin määrittelemällä uudelleen kutsuntapiirit ja -viranomasten tehtävät.
... tai Venäjällä
Suomalaiset saivat suorittaa asevelvollisuutensa myös Venäjän armeijassa, joko vapaaehtoisina tai tarjokkaina. Tällöin heitä ei enää kutsuta Suomen sotaväkeen. Jos he eroavat Venäjän sotaväestä ennenaikaisesti, he ovat asevelvollisia Suomessa, mutta saavat laskea Venäjällä suorittamansa ajan edukseen Suomen sotaväessä.
Harva suomalainen käytti hyväkseen tätä mahdollisuutta. Sen sijaan upseereita siirtyi jatkuvasti Venäjän armeijan palvelukseen. Yleensä he kävivät Suomessa ensin Haminan kadettikoulun. Näin teki mm. sielä tänä vuonna valmistunut kadetti Carl Gustaf Emil Mannerheim.
Sotaväen rikoslaki
Suomen sotaväki sai uuden rikoslain ja järjestyssäännön. Sotaväen rikoslaki koski sotilasrikoksia, so. rikoksia, joita tehtiin palvelusaikana, sota-aikana tai rikoksen teki sotapalvelukseen määrätty henkilö. Ankarin rangaistus oli kuolemantuomio, mutta sitä sovellettiin vain sota-aikana. Sen sai vihollisen auttamisesta. Antautumisesta voitiin antaa vain vankeusrangaistus. Lievin oli järjestysrangaistus, jonka sai mm. se "joka rupee pahoittelemaan päällikkökunnan määräilemisistä taikka nurisee vaivoista tahi puutteesta palveluksen tähden". Jos sotamies haastoi esimiehensä kaksintaisteluun palvelusasian vuoksi, ja jos tämä taistelu käytiin, kumpikin erotettiin.
Säädyt ja sotaväki
Sotilasasiat aiheuttivat säädyissä nurinaa, mutta vastarintaan ei uskallettu. Omaan sotaväkeen, jonka perustamisesta päätettiin vuonna 1878, oltiin tyytyväisiä. Olihan maassa näin ollen muitakin kuin venäläisiä sotilaita. Sen sijaan armeijan ylläpidon kalleus oli yllätys. Joukkojen perustaminen, niiden varustaminen ja kasarmien rakentaminen veivät vuosittain miljoonia. Pientä helpotusta talonpojille toi vakanssimaksujen poistaminen. Ne olivat korvausta kruunulle siitä, että ei tarvinnut pitää ruotusotilasta. Tänä vuonna suomalaisia joukkoja määrättiin harjoituksiin Venäjälle. Tähän ei uskallettu sanoa vastaan.