Muita aiheita...
Sotaväki
Vakinaiseen palvelukseen Suomen tarkk'ampujapataljooniin määrättiin tänä vuonna 1.706 miestä. Määrä oli joka vuonna lähes sama. Asepalvelus kesti kolme vuotta ja miehet valittiin arvalla niiden joukosta, jotka eivät kutsunnoissa saaneet vapautusta.
Valtiopäivävaalit
Kullekin kaupungille annettiin erillinen asetus siitä, miten edustajat porvarien säätyyn piti valita. Tänä vuonna tällainen asetus annettiin Joensuun, Turun, Porvoon, Mikkelin, Sortavalan, Rauman ja Hämeenlinnan kaupungeille. Vaalilaki oli jättänyt asian liian epäselväksi.
Pikkuasiat
Senaatin toimituskuntien oikeutta päättää vähäisemmistä asioista laajennettiin jälleen. Yhä useampia asioita ei tarvinnut viedä senaatin esittelyyn ja sitä kautta hallitsijan nimissä päätettäväksi. Näistä asioista annettiin luettelo muuttamalla vuoden 1869 asetusta asioiden käsittelemisestä senaatissa. Esimerkiksi valtiovaraintoimituskunnan tuli vastedes määrätä puiden hankkimisesta kenraalikuvernöörin residenssiin. Myös kuvernöörien valtuuksia lisättiin. Tämä sai mm. määrätä yksin markkinoiden lakkauttamisesta, jos seudulla oli eläinruttoa, ja luvasta biljardin pitämiseen. Rautatiehallitus taas sai lakkauttaa turhia" lokomotiivinkuljettajan" virkoja.
Tyttökoulut
Maarianhaminan alkeiskouluun saatiin ottaa vastedes oppilaiksi myös tyttöjä. Nämä saivat olla korkeintaan 13-vuotiaita. Tätä varten yksi naisopettajista määrättiin naisvalvojaksi ilman lisäpalkkaa. Porvooseen vuonna 1883 perustettavaksi määrättyä ruotsinkielistä ala-alkeiskoulua ei perustettukaan. Tyttökoulujen määrä oli kasvassa, koska vuonna 1885 oli annettu laki niiden perustamisesta. Samalla valtio otti hoitoonsa monet kaupunkien tyttökoulut, jolloin niiden toiminta oli entistä varmemmalla pohjalla. Tyttökoulujen oppilasmäärä oli jo lähes tuhat. Viipuri oli tyttöjen koulunkäynnissä edelläkävijä, sillä kaupungissa oli tyttökoulu jo 1700-luvun puolella. Se oli silloin saksankielinen.