Muita aiheita...
Pankkeja
Suomen Pankin konttori perustettiin Jyväskylään, Mikkeliin ja Sortavalaan. Suomen Pankki oli edelleen maan merkittävin rahalaitos. Eniten konttoreita oli uudella Postisäästöpankilla.
Uusi liikepankki oli Nylands Aktiebank eli Uudenmaan Osakepankki. Sen kotipaikka oli Helsinki ja perustajat olivat vaakamestari Abel Landen, kamreeri A.Jansson ja kasööri Yrjö Hilden. Myös Nikolainkaupunkiin perustettiin uusi pankki eli Vaasan Osakepankki. Sen kantarahasto oli 1,5 miljoonaa kultamarkkaa. Kummankin pankin toiminta perustui viime vuonna annettuun pankkilakiin.
Lapin apteekit
Lapin apteekit vapautettiin kruunun veroista, jotka oli säädetty vuosina 1857 ja 1874. Asia koski käytännössä vain Kittilän apteekkia – ja muita mahdollisia myöhemmin Lapinmaan kihlakuntaan perustettavia apteekkeja.
Lahjoitusmaat
Valtiovaraintoimituskunta antoi ohjeet siitä, miten lunastetuilla lahjoitusmailla voitaisiin muodostaa yhteismetsiä. Lampuotien tuli sopia keskenään valtion näille osoittamien metsäalueiden yhteisestä käytöstä. Tämä oli ongelma varsinkin siellä, missä isoajakoa ei ollut vielä toimitettu ja tilalliset olivat valtion lampuoteja ilman metsäoikeutta.
Verorästit
Kruununverojen kannosta annettiin tarkennuksia niiden haittojen poistamiseksi, joita oli havaittu. Senaatti määräsi:
- –laillinen veronkanto alkaa kussakin kihlakunnassa helmikuun kolmentena arkimaanantaina ja päättyy kuvernöörin harkinnan mukaan viimeistään 10. huhtikuuta;
- –veronkannosta ilmoitetaan etukäteen kolme kertaa kuulutuksella kirkossa ja ilmoituksella, joka naulataan kunnantupaan;
- –kuukausi veronkannan päättymiseen jälkeen ilmoitetaan rästikannosta;
- tämän jälkeen rästiluettelo toimitetaan ulosottomiehelle, joka ilmotuttaa edelleen kirkossa, että jos ulostekoja ei suoriteta kahdeksan päivän kuluessa, ne ulosmitataan;
- –ulosottomies toimittaa kuvernöörille ulosottotodistuksen, jotta verotettu voi tehdä ulosotosta valituksen, jos siihen on syytä;
- erillistä rästikantoa ei järjestetä kunnassa, jossa rästejä on alle viisi prosenttia veronkantosummasta, vaan rästiluettelo laaditaan heti ja velalliset saavat kuusi viikkoa aikaa suorittaa rästinsä.
Käräjäjyvät
Käräjäjyvien kerääminen luonnossa lopetettiin vuoden alusta ja vastaava rahavero maksettiin muun veronkannon yhteydessä. Jotta tuomarin palkka ei laskisi, näiden tuli saada edelleen vuoden 1885 mukainen tulo. Kruunu maksoi erotuksen. Senaatti ilmoitti hovioikeuksille, miten paljon kustakin kihlakunnasta oli kannettu käräjäjyviä tuomarin palkkaan vuonna 1885. Tulos oli seuraava (esim., tynnyriä):
- – Laukaa 609
- – Tyrvää 555
- – Kymi 463
- – Ruovesi 201
- – Rantasalmi 200
- – Mäntyharju 157
- – Lapinmaa 62.
Palkat
Rautateiden vuosipalkat palkkioineen ja hyyryrahoineen olivat:
- ylitirehtööri 13.000 mk
- konetirehtööri 10.000 mk
- kamreeri 8.700 mk
- kanslian sihteeri 6.500 mk
- notaari 4.000 mk
- linjakasööri Pietarissa 4.000 mk
- 1. luokan aseman päällikkö 4.600 mk
- 5. luokan aseman päällikkö 1.800 mk
- ylikonduktööri 1.008 mk
- vahtimestari 804-1.008 mk
- jarrumies 708-900 mk
- porttivahti 504-708 mk
Toimistoväki sai vapaan asunnon ja polttopuut, konduktööri vaaterahan.