Kuolleita
Salaneuvos Axel Ludvig von Born kuoli 4. maaliskuuta Espoossa. Hän oli syntynyt 1803 Leppävirroilla kapteeni Karl Bornin perheeseen. Hovioikeuden auskultantista tuli senaatin virkamies jo vuonna 1822. Vuonna 1839 hänet nimitettiin finanssitoimituskunnan esittelijäsihteeriksi ja 1845 Suomen Pankin johtokunnan vt. puheenjohtajaksi ja vuonna 1853 puheenjohtajaksi. Tästä virasta hän siirtyi senaattoriksi vuonna 1856. Hän erosi senaatista 1867. von Born oli keskeinen vaikutta myös valtiopäivillä. Hänen vanhempi veljensä Samuel Fredrik oli myös senaattori ja maaherra.
Kappalainen Johan Fredrik Cajan kuoli 28. helmikuuta Piippolassa. Hän oli syntynyt 1815 Sotkamossa nimismiehen poikana. Cajan oli Lönnrotin mukana runonkeräysmatkoilla ja kirjoitti niistä mm. Mehiläinen-lehteen. Vuosina 1839 - 1840 hän julkaisi nimellä Kainonen ensimmäisen suomeksi kirjoitetun Suomen historian. Sama ilmestyi kirjana vuonna 1846, nyt nimellä J.F. Kajaani. Ensimmäisen osan jälkeen työ jäi kesken Cajanin mielisairauden vuoksi. Hän sai vielä kappalaisen viran Piippolasta, mutta ei kyennyt virkaansa hoitamaan.Tunnettu valistusmies Antti Manninen kuoli Hirvensalmella 8. elokuuta. Hän oli syntynyt siellä vuonna 1824 talollisen poikana. Hän perusti omilla varoilla Savon ensimmäisen kansakoulun. Koulu toimi Mannisen talossa, ja opettaja sekä oppilaat asuivat myös siellä. Sittemmin koulu sai oman talon. Koulussa pidettiin huolta erityisesti köyhistä orpolapsista, joita siellä opiskeli yhteensä 462 vuoteen 1880 mennessä. Mannisen kuoltua koulu lakkasi. Manninen oli kuntakokouksen puheenjohtaja ja perusti paikkakunnalle säästöpankin. Hän oli yhteistyössä Savon herätysliikkeen johtajan Henrik Renqvistin kanssa.
Talollinen, valtiopäivämies Aukusti Mäkipeska kuoli 7. helmikuuta Tampereella. Hän oli syntynyt Ruovedellä vuonna 1812 rengin poikana. Mäkipeska hankki vuonna 1842 Mäkipeska-nimisen tilan. Hän oli kuntansa lautamies ja köyhäinhoidon esimies. Hänet valittiin vuosien 1863-64 valtiopäiville Ruoveden tuomiokunnan edustajaksi. Hän toimi talonpoikaissäädyn puhemiehenä vuosien 1867 ja 1872 valtiopäivillä. Vuonna 1868 hän sai keisarin käsikassasta 2.000 markan palkinnon tunnustukseksi toiminnastaan puhemiehenä sekä köyhien auttajana katovuoden aikana. Hän jätti tilan pojalleen ja muutti Tampereelle. Hän kuitenkin epäonnistui liiketoimissaan ja kuoli köyhänä.
Kalastuksentarkastaja Wilhelm von Wright kuoli 2. heinäkuuta Orustin saarella Ruotsissa. Hän oli syntynyt 1810 Kuopion pitäjässä Haminalahden kartanossa. Isä oli majuri Henrik Magnus von Wright. Von Wright oli intihimoinen metsämies ja alkoi jo nuorena maalata lintukuvia. Hän osallistui 1820-luvun lopulla K.A. Gottlundin Otavan kuvitustyöhön. Vuonna 1833 hän sai viran Tukholman tullikamarissa ja pääsi pian Ruotsin Tiedeakatemian piirtäjäksi. Vuonna 1839 hänet kutsuttiin Ruotsin Tiedeakatemian jäseneksi. Vuonna 1856 hänet nimitettiin maakunnan kalastuksentarkastajaksi. Hänen tunnetuin työnsä on Ruotsissa ilmestynyt suurteos Skandinaviens fiskar. Hänen veljensä olivat yhtä kuuluisat taiteilijat Magnus ja Ferdinand von Wright.