Muita aiheita...
Suomi maailmalla
Suomen ja Venäjän suhde tuli esiin jälleen monella tavalla. Venäläinen K.F. Ordin julkaisi laajan venäjänkielisen teoksen "Suomen valloitus". Se oli kuvaus Suomen valtiollisesta asemasta ja sen historiasta. Teos oli kommentaari Leo Mechelin kirjaan Suomen perustuslait, joka oli julkaistu jo monilla kielillä ja saanut huomiota ulkomailla.
Ordinin mukaan Suomella ei ollut Venäjän hallituksesta riippumatonta valtio-oikeudellista asemaa. Lisäksi hän kirjoitti saatteessa suorasukaisesti, että Suomi on Venäjälle välttämätön. Se oli Pietari Suuren ajatus ja siksi Pietari oli valtakunnan pääkapunki.
Suomalaiset yrittivät estää Ordinin kirjan ilmestymisen tarjoutumalla mm. ostamaan koko painoksen. Tämä ei onnistunut kuten ei mikään muukaan yritys vaikuttaa venäläiseen mielipiteeseen. Huomio kiinnitettiin siksi läntiseen Eurooppaan. Professorit Mechelin ja Danielson kirjoittivat ulkomaisiin lehtiin vasta-artikkeleita.
Loistavan tilaisuuden Suomi-kuvan luomiseen tarjosi maailmannäyttely Pariisissa. Suomella oli siellä oma osasto ja vieraiden otaksuttiin kyllä huomaavan, että Suomi oli erilainen maa kuin Venäjä. Näyttelyn nähneille jäi kuitenkin vaikutulma, että Suomi oli metsien ja järvien täyttämä erämaa.
Ratsuväki
Kahdeksan tarkk'ampujapataljoonan rinnalle päätettiin perustaa ratsuväki, Suomen Rakuunarykmentti, jonka sijoituspaikaksi tuli Lappeenranta. Rauhanajan vahvuudeksi määrättiin 37 upseeria ja 758 miehistön jäsentä, joista 528 oli rakuunoita.
Hevoset
Rykmentissä oli rauhanaikana 666 ja sotavahvuudessa 908 hevosta. Hevoset ostetttiin julkisilla kaupoilla syys- ja lokakuussa. Määrätty keskihinta oli 500 mk ja hevoset ostettiin erillisen ohjesäännön mukaan, jossa määrätiin millainen hevosen tuli olla. Hevonen oli rintamapalveluksessa 7 vuotta.
Vanhoista hevosista muodostettiin hevosreservi, johon kuuluneet hevoset annettiin huutokaupalla hoidettaviksi. Hevonen tarkastettiin joka kevät. Sitä sai käyttää talon töihin. Jos sotaväki ei tarvinnut hevosta kolmeen vuoteen, sen vuokraaja sai pitää sen.
Miehet
Lakiin asevelvollisten katsastuksesta lisättiin luettelo niistä ominaisuuksista, jotka ratsuväkeen kutsuttavan piti täyttää:
- Ruumiinrakennuksen pitää yleensä olla vahvan ja jäntevän.
- Ruumiinpituus ei saa olla vähempi kuin 162 eikä suurempi kuin 175 cm.
- Koipien pituuden, jalkapohjasta kantapään kohdalla välilihaan (perineumiin) luettuna, pitää olla vähintään puoli ruumiinpituutta, vähennettynä 4 cm:llä.
- Kantapäitten tulee olla semmoiset, että niitä seisoessa käypi notkeasti yhteen sulkeminen.
Seuraavat viat ja taudit olivat este ratsuväkeen ottamiseen:
- a) likinäköisyys
- b) liiallinen lihavuus ja paksu yliruumis;
- c) iso (naisellinen) lantio;
- d) pihtipolvisuus
- e) vesimulkku ja suonikohju
- f) ihottuma koivissa ja muissa ruumiin osissa, jotka ratsastaissa tulevat yheyteen satulan ja hevosen kanssa
Vapautus
Asevelvollisuudesta sai vapautuksen tai helpotusta ruumiinvian, perhe- tai muiden syiden vuoksi. Vapautetuksen saanut kirjoitettiin reserviin ja joutui osallistumaan reservin harjoituksiin. Palvelukseen kutsuttiin arvonnan perusteella vuosittain 1.000– - 1.500 miestä.
Valmius
Liikekannallepanoa ja sotilassairaanhoitoa koskevat asetukset uudistettiin. Rykmentin sotavarustukseen kuului mm. 200 öylättiä rautarasiassa, 180 kpl amerikkalaisia nuppineuloja, satoja metrejä siteitä, 5 litraa viiniä ja neljä pulloa karpalomehua.