Muita aiheita...
Uutisia
Tämän vuoden lehtiuutisissa oli hyvin esillä kirjallisuus, yhteydet ulkomaille ja ajankohtaiset asiat kuten kirkkolaki ja maailmannäyttely Pariisissa.
Pelastusarmeija
Suomen Pelatusarmeijan ensimmäinen kokous pidettiin 9. marraskuuta. Se oli osa kansainvälistä Salvation Army'a, jonka William Booth perusti vuonna 1878 Lontoossa. Pelastusarmeija on sotilasmallisesti järjestetty kristillinen evankeliumia julistava järjestö, joka tekee myös sosiaalista työtä. Sillä on toimintaa useissa Euroopan maissa ja Amerikassa. Pelastusarmeija on ollut toimissaan kaikkialla suuri menestys.
Vapaakirkolliset
Vapaakirkollinen liike järjestäytyi uudelleen, mutta jäi yhdistyspohjalle, vaikka eriuskoislaki salli ja kehotti kirkkokunnan perustamiseen. Liike perusti paikallisyhdistyksiä kokoavan kansallisen elimen Vapaa lähetys. Se julkaisi Suomen Viikkolehteä. Liike arvosteli ankarasti valtionkirkkoa ja pappeja maallisuudesta ja todellisen uskon hylkäämisestä, kun se salli "kiroilijoiden, juomareiden ja huorintekijöiden" elää uskovien rinnalla. Vapaakirkolliset eivät voineet käydä ehtoollisella jumalattomien kanssa tai kuulemassa jumalatonta pappia, sillä " sokea ei pysty sokeaa taluttamaan". Kirkon johtoa ärsytti vapaakirkollisten tapa olla seurakuntien "ulkojäseniä".
Naisasia
Suomen Naisyhdistyksen toimelias puheenjohtaja Alexandra Gripenberg kuvasi tekemänsä Amerikan matkan kokemuksia kirjassaan Ett halfår i Nya världen. Tänä vuonna alkoi ilmestyä myös yhdistyksen lehti Koti ja Yhteiskunta, jonka toimittajaksi neiti Gripenberg tuli.
Juhani Aho
Kirjailija muutti Kuopiosta Helsinkiin ja syksyllävaltion matkarahan turvin Pariisiin, missä hänen oli aikomus olla seuraavaan kesään. Hän sai apurahan voidakseen tutustua Ranskan uuteen kirjallisuuteen, erityisesti novellitaiteeseen.
Uusia kirjoja
Minna Canthilta ilmestyivät teokset Lain mukaan ja Kauppa-Lopo.
Edvard Westermarck julkaisi väitöskirjan The Origin of Human Marriage. Tutkimus avioliiton historiasta nojasi tekijän kenttätutkimuksiin ja se herätti huomiota tiedemaailmassa.
Tämän vuoden merkittäviä käännöskirjoja olivat Fjofor Dostojevskin Rikos ja rangaistus, osa1, ja Louisa M. Alcottin Nuorta väkeä.
Paavo Cajander sepitti Runebergin Maamme-lauluun uuden suomalaiset sanat. Hän oli kääntänyt Vänrikki Stoolin tarinat jo aikaisemmin.
Taiteilijat
Johannes Brahmsin 3. sinfonian ensiesityksen Suomessa soitti Helsingin orkesteriyhdistyksen orkesteri Robert Kajanuksen johdolla. Hänen hyvä ystävänsä Jean Sibelius puolestaan lähti valtion ja Uusmaalaisen osakunnan myöntämillä stipendeillä ulkomaille, aluksi Berliiniin.
Eero Järnefelt oleskeli Pariisissa monen muun maalarin tapaan, mutta teki idyllisen suomalaisen kesämaiseman Pyykkirannassa. Hän kävi Suomessa aina kesällä.
Ville Valgrenin marmorinen kohokuva Ristiinnaulittu Kristus sai Pariisin maailmannäyttelyssä kultamitalin.
Suomalaisista naistaiteilijoista oli Pariisissa Maria Wiik. Hän oli Puvis de Chavannes'in oppilaana. Hän ehti olla myös Helene Schjerfbeckin kanssa maalaamassa Englannin rannikolla St. Ives'issä.
Taiteilija Fanny Churberg joutui sen sijaan vaikeuksiin kotimaassa. Hän kärsi mielenhäiriöistä ja– yritti murhata professori Jaakko Forsmanin. Churberg joutui mielisairaalaan pakkohoitoon.
Kansallismuisto
Elias Lönnrotin syntymätalosta eli ns. Paikkarin torpasta tehtiin valtiollinen suojelukohde, kansallismuisto.
Suomen historian miehet
Suomen Historiallisen Seuran sääntöjä muutettiin siten, että jäsenmäärä nousi 15:sta 24:än. Siihen vaadittiin senaatin vahvistus. Jäsenet seuraan kutsuttiin: "Seuran jäsenet valitaan semmoisista maanmiehistä, jotka julkaisemillansa teoksilla ovat todistaneet kykynsä tieteelliseen tutkimukseen Suomen historiassa."
Kielitaito
Senaatti varasi apurahoja opettajille, jotta nämä voisivat kesälomansa aikana matkustaa Saksaan tai Ranskaan parantaakseen taitoaan näissä kielissä. Ennen apurahoja sai vain venäjänkielen opiskeluun.
Tytöt ja pojat
Koulujärjestystä muutettiin siten, että alhaisemmassa kansakoulussa tyttöjä ja poikia koulutetaan yhdessä, mutta ylemmillä luokilla erikseen, elleivät paikalliset olot toisin vaadi.
Kuninkaallisia häitä
Keisarin veli Paavali avioitui Hellenein Kuninkaan Tyttären kanssa. Suuriruhtinas Pietari avioitui Montenegron ruhtinaan tyttären kanssa. Ilmoitukset luettiin Suomen kirkoissa.
Kirje vangeille
Mathilda Wrede lähetti joulukirjeen kaikille Suomen vangeille.