Työväen elämää
Tampereella julkaistiin nimimerkki Aakun kirjoittama kertomus Työväen elämästä Tampereella, joka alkoi:
"Lieneekö monikaan arvoisista lukijoistani käynyt Tampereen tehtaita sisäpuolelta katsomassa. Neuvoisin jokaista sen tekemään, jolla vaan siihen on tilaisuus... Kankuriosastoa on hupaisa silmäillä kokonaisuudessaan; useassa rivissä seisovat siellä naiset ja miehet hoitaen kangastansa... Koko kerroksen väki näyttää työssään vähän langalla ohjattavien ihmisten kuvilta, jotka ikäänkuin itsestään toimittavat määrättyjä liikkeitä ja tehtäviä. Emma H. ja Heikki K. olivat vastinparit ja melkein yhdenikäiset...".
Tehdaskuvaus muuttui Emman ja Heikin hauskaksi rakkauskertomukseksi. Varsinkin Heikille oli tärkeää saada vaimo, koska hänen äitinsä oli kuollut:
"ruokapaikoissa ei keitto maistunut sellaiselta kuin ennen äidin kattamalta pöydältä... hänen kodissaan tuntui tyhjältä, ikävältä, sieltä puuttui naisen hymyilevät kasvot, jotka aina tuottavat virkitystä, uutta voimaa ja halua elämään...".
Monien vaiheiden jälkeen Heikin ja Emman elämä sujui lopulta kuten sen heidän mielestään pitikin:
"Joka aamu kellon soidessa astelee Heikki työllensä kuten kaikki muutkin Tampereen tehtaalaiset; ja iltaisin kävelee kukin lepoa ja virkistystä saamaan yksinkertaiseen työmieskotiinsa, jossa useimmat päivät ovat toistensa kaltaisia kuin marjat puunoksalla." 1