Viljapulaa

Venäjällä oli katovuosi ja nälänhätää. Samoin Suomessa sato jäi tavallista pienemmäksi. Tämä merkitsi viljapulaa ja hintojen nousua. Myös Venäjältä tuotu vilja kallistui. Jotta tilanne ei pahentuisi, keisari määräsi voimaan väliaikaisen viljanvientikiellon. Kielto koski koko keisarikuntaa. Viljaa sai tuoda Suomeen, mutta vieminen edelleen pois maasta kielettiin erikseen. Tällä kumottiin väliaikaisesti vuonna 1864 annettu laki "vapaasta jyväkaupasta Suomessa" siltä osin kuin se koski "tavarain ulkomaalle vientiä". Viljakaupan vapauttaminen oli tehnyt Suomesta paikoin riippuvaisen venäläisestä viljasta, joka oli kotimaista halvempaa.

Tärkein viljelyskasvi Suomessa oli ruis ja ruisleipä olikin merkittävä osa suomalaista ruokavaliota. Ihmiset saivat viljasta puolet kokonaisravintomäärästään. Siksi leivän hinnalla oli merkittävä vaikutus useimpien ihmisten elintasoon. Rukiin verohinta nousi tänä vuonna 11:sta 16 markkaan hehtolitralta. Nousu oli suurin Viipurin läänissä, missä tuontiviljan osuus oli suurin.

Ruissato koko Suomessa oli 306 miljoonaa kiloa, viime vuonna 316 miljoonaa. Ohran ja kauran sato laski enemmän. Suomeen tuotiin rukiita ja ruisjauhoja 51 miljoonaa kiloa ja vehnäjauhoja 22 miljoonaa kiloa. Määrät olivat lähes samoja kuin edellisinä vuosina, mutta ne vaihtelivat muutoin suuresti.