Muita aiheita...
Ankaria kirjoja
Tämän vuoden merkkiteoksia kaunokirjallisuuden alalla olivat Juhani Ahon kokoelma Lastuja I ja Minna Canthin näytelmä Papin perhe, joka esitettiin suomalaisessa teatterissa. Suomen nälkävuosia kuvasi K.A. Tavaststjerna romaanissaan Hårda tider, jossa hän arvosteli jyrkästi valtion toimia:1
Mestarihiihtäjät Juho Ritola ja Aapo Luomajoki. Lehtileike 1891. Museovirasto.
"Rautatien rakennushallitus otti työmiehiä sadoittain, tuhansittain. Mutta rautatien rakennus ei ollut mikään hyväntekeväisyyslaitos, ei ollut valmistauduttu sellaiseen väentulvaan, oltiin säästäväisiä periaatteen vuoksi, ja niin alettiin keinotella työnpuutteen johdosta. Palkat alenivat puolella entisistään, oli joutilasta väkeä yli tarpeen ja lisää tuli. Rautatien rakennushallituksessa oli teknillisesti sivistyneitä miehiä, jotka eivät olleet tutkineet valtiontaloutta ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Heillä oli vain yksi päämaali: rakentaa rata niin vähillä varoilla kuin mahdollista. Ja monet johtavista miehistä eivät voineet kieltää, etteivät he tunteneet itseään iloisiksi, kun – kiitos olkoon nälänhädän – alhaisten työpalkkojen takia koko rakennusarvio näytti voivan laskea ainakin muutamalla miljoonalla markalla. Tuotahan voi sanoa taloudelliseksi valtion varain hoidoksi, joka aina tulisi olemaan esimerkkinä Suomen rautatierakennusten historiassa."
Rohkeita aatteita
C.G. Estlander kirjoitti Finsk Tidskriftlehdessä Emile Zolan naturalismista:
"Ikimuistoisista ajoista sivistyksen tarkoitus on ollut sitoa ihmisessä oleva peto ja tehdä pidättyvyys, itsensäkieltäminen ja lähimmäisenrakkaus hänessä eläväksi tavaksi, toiseksi luonnoksi, mutta naturalismi puolestaan on pyrkinyt uudelleen vapauttamaan sen esittämällä siveellisyyden vanhentuneiden ennakkoluulojen kasautumaksi..."
Wilhelm Bolin kirjoitti ystävästään Ludwig Feuerbachista teoksessaan Ludwig Feuerbach, sein Wirken und seine Zeitgenossen. Suomeksi ilmestyi John Stuart Millin teos Vapaudesta.
Mestarit
Urheilukilpailut saivat yhä enemmän suosiota uudenaikaisen kaupunkilaisväestön keskuudessa. Suomen hiihtomestareita olivat Juho Ritola ja Aapo Luomajoki. Luomajoki hiihti 30 kilometriä käsittämättömään aikaan 2 tuntia, 13 minuuttia, 32 sekuntia.
Taidetta
Albert Edelfelt sai 1. palkinnon yliopiston juhlasalin seinämaalauskilpailussa. Teoksessa kuvattiin Turun akatemian vihkiäiskulkuetta vuonna 1640. Pääosassa oli Pietari Brahe.
Posti
Ensimmäiset maalaiskirjeenkannon postipaikat, Lokalahti, Merimasku, Miehikkälä ja Petolahti aloittivat toimintansa 1. helmikuuta. Helsingin apteekkarien vuonna 1866 aloittama Helsingin kaupunginposti joutui lpettamaan toimintansa huhtikuun alussa.
Oikeauskoinen käly
Yksi keisarin pojista avioitui. Vaimon oli käännyttävä myös oikeaan uskoon. Asiasta ilmoitettiin Suomen kirkoissa keisarillisella julistuksella:
"Sittenkuin Korkeasti rakastettu Kälymme, Suuriruhtinatar Elisabeth Feodorowna, hartaassa liitossa Puolisonsa kanssa, on käsittänyt ja kokenut oikeauskoisuuden totuuden, on Hän, totellen sydämensä kehoitusta, halunnut yhdistyä Meidän kanssamme uskoon ja kirkollisten rukoustoimitusten ja sakramenttien yhteyteen. Tänäpänä on Hän, suureksi iloksemme, ruvennut puhdasoppiseen uskoomme ja tullut osalliseksi Pyhästä Voitelusta. Ilmoittaen kaikille uskollisille alamaisillemme tämän ilahuttavan tapauksen, käskemme, Me että Hänen Keisarillista Korkeuttansa on nimitettävä Oikeauskoiseksi Suuriruhtinattareksi."