Saimaalla
"Hyvin varustettuina ja kanootit parhassa kunnossa olimme lähteneet Viipurista pyrkimään pitkin Saimaan kanavaa sisämaan suuriin järviin, ja kanavamatka oli melkein lopussa, kuin yhden veneistämme ilmoitettiin pahasti vuotavan; sen tähden me mielihyvällä käytimme hyväksemme otollista tilaisuutta ja nousimme ylöspäin menossa olevaan höyrylaivaan, joka juuri nousi siitä sulusta, johon olimme pysähtyneet, matkustaaksemme sillä Etelä-Saimaan suuren aukean selän yli Puumalaan... Uteliaan ja ihmettelevän lapsijoukon ympäröiminä oli meidän onnistunut tuketa kanootin pohjaan tullut reikä... Tyynenä välkkyi veden pinta edessämme. Silloin tällöin vienoinen tuulen henkäys hiukan väräytti kirkasta peiliä... Edessämme oli kesä, ja se oli meidän, ja ympärillämme oli maa avoinna ja viehättävänä ja sekin oli meidän. Täällä olimme päättäneet viettää joutopäivämme...Saimaan kanava Rättijärvellä 1891. Kuva: Daniel Nyblin, SVTM.
Lähdettiin Sulkavaa kohti Saimaan läntisimpiä selkiä pitkin, joka väylä on täynnä luonnon kauneutta. Korkeina kohoilevat rannat kummallakin puolen kapeita selkiä, jyrkkinä supistavat kallioseinät salmia. Seutu on aution näköinen, rannoilta kuuluu ainoastaan tasatahdissa toisiaan seuraavat kirveen iskut jostakin metsätyömaalta... Kanootti tulee ensimmäiseksi puheen aiheeksi, mitään sellaista ei ole ennen nähty eikä edes kuultu puhuttavankaan ... Ihmeellisintä on, että koko vene on tehty purjekankaasta. Sitä koputellaan ja tunnustellaan... ja hintaa kysytään."1
