Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 189

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 190

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 192

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 193

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 194

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 195

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 197

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 198
Kotoinen taide :: 1893 :: :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko

Kotoinen taide

Eero Järnefelt, Raatajat rahanalaiset. Ateneum. Kuva: Museovirasto.

Eero Järnefelt, Raatajat rahanalaiset. Ateneum. Kuva: Museovirasto.

Albert Edelfelt, Larin Paraske. Kuva: Nyblin, Museovirasto.

Albert Edelfelt, Larin Paraske. Kuva: Nyblin, Museovirasto.

Maan taiteilijat olivat innostuneet suomalaisuudesta ja loivat töissään kuvaa oikeasta ja alkuperäisestä suomalaisesta kulttuurista. Uusi tyyli oli omaperäistä, mikä näkyi esimerkiksi Akseli Gallénin suuressa maalauksessa Sammon taonta.

Jean Sibelius johti helmikuussa Sadun kantaesityksen. Se oli viime vuonna esitetyn Kullervon tapaan uudenlaista "suomalaista" musiikkia.

Arvid Järnefelt kuvasi romaanissaan Isänmaa ylioppilas Heikki Vuorelan henkistä kasvua suomalaisuusaatteen kannattajaksi. Romaani kuvaa 1880-luvun ylioppilaspolitiikkaa. Hän itse oli omaksunut Leo Tolstoin ajatustavan ja ihaili tavallisen kansan elämää.

Arvid Järnefelt ei pitänyt veljensä Eeron maalauksesta Raatajat rahanalaiset. Se ei ollut selkeästi kansan puolella. Mallin realistiseen kuvaan Eero Järnefelt sai Savosta, missä kaskea vielä jonkin verran raivattiin.

Juhani Aholta ilmestyi romaani Papin rouva. Se oli jatkoa Papin tyttärelle. Romaanissa papin rouva löytää kauniina kesänä uudelleen nuoruuden rakkautensa. Isänmaan luonto suosii lempeä, mutta yhteiskunnan rajat tulevat vastaan.

Pietari Päivärinta kirjoitti kertomukset Nälkäinen poika ja Pikakuvia 1867 katovuodesta ja sen seurauksista. Asia herätti keskustelun nälkävuosista ja kansan kokemista kärsimyksistä.

Ilmari Krohn alkoi toimittaa suurta julkaisusarjaa Suomen kansan sävelmiä. Ensimmäisenä ilmestyivät kansanomaiset tanssisävelmät.

Nuori Aino Ackte herätti huomiota ensikonsertillaan.

Albert Edelfelt teki kuvan runonlaulaja Larin Paraskesta. Hän oli aarreaitta monelle tutkijalle, jotka saivat häneltä talteen noin 30.000 säettä Kalevaan liittyviä runoja. Ad. Neovius alkoi julkaista niitä tänä vuonna.

Otava alkoi julkaista laajoille joukoille suunnattua sarjaa Helppohintainen Kirjasto.

Emil Wikström sai 1. palkinnon Säätytalon otsikon veistoskilpailussa. Hänen suunnittelemansa korkokuva esittää Aleksanteri Ensimmäistä Porvoossa 1809. Hän on kuvassa neljän säädyn puhemiesten ympäröimänä ja julistaa Suomen tulleen korotetuksi kansakuntien joukkoon. Reunoilla kuvataan kansakunnan kypsymistä sivistykseen.1

  1. Korkokuva paloi Wikströmin ateljeessa ja uusi saatiin paikalleen vasta vuonna 1903.