Rikoslaki
Vuonna 1889 säädetty rikoslaki tuli voimaan tämän vuoden alusta. Tästä annettiin erikseen laki eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja siitä, että Suomen Suuriruhtinaanmaan rikoslaki 19 p:ltä Joulukuuta 1889, ja siihen kuuluvat asetukset samalta päivältä astuvat voimaan.
Valtiopäivät olivat hyväksyneet lain vuonna 1888. Valmistelu oli aloitettu jo vuonna 1865. Laki annettiin vuonna 1889 ja määrättiin tulemaan voimaan vuonna 1891. Ennen tätä hallitsija kuitenkin lykkäsi voimaantuloa, koska Venäjän oikeusministeriö halusi siihen muutoksia. Venäläisten mielestä maanpetosta ja valtiorikoksia koskevat osat tuli muuttaa. Muutoksista annettiin tänä vuonna täydentävä asetus.
Valtiorikoksia ja maanpetosta koskevat muutokset hyväksyttiin valtiopäivillä. Niissä tehtiin selväksi, että Suomen mies on Venäjän valtakunnan alainen. Näin ollen valtiorikokseensyyllistyi mm. se joka:
"Venäjän Valtakunnasta irroittaa Suomenmaan, tahi jonkun osan siitä, tahi muun Venäjän Valtakuntaan kuuluvan alueen, taikka saattaa jonkun osan Venäjän Valtakuntaa vieraan vallan alle".
Samalla tavalla tarkennettiin, että sodassa suomalainen ei voi olla yhteistyössä Venäjän vihollisen kanssa. Jos sota syttyi, suomalaisten velvollisuus oli puolustaa valtakunnan eheyttä. Laki sanoi selvästi, että separatismi on valtion vastainen rikos.