Suoviljely

Suoviljelysyhdistys perustettiin 9. elokuuta ja sen säännöt vahvistettiin 18. lokakuuta. Sen tavoitteena oli edistää soiden viljelyä ja turveteollisuutta. Tosin se ei vielä päässyt aloittamaan toimintaansa. Samanlaisia yhdistyksiä oli kauan ollut mm. Saksassa, missä ne keskittyivät turpeen käyttöön polttoaineena. Suoviljelyksellä tarkoitetaan tässä yhteydessä turpeen kasvattamista.

Suomessa soita on pyritty muuttamaan pelloksi tai niityksi. Soita on ojitettu suuria määriä valtion varoilla. Kun liika vesi on saatu pois ja pintakasvillisuus poltettu, pintaan on tullut kylvettävää multaa. Näitä soita on sitten savitettu tai lannoitettu. Ennen tämä oli ainoa tapa saada suo viljelykelpoiseksi.

Suomen pinta-alasta on suota ainakin 20 prosenttia. Niitä on kuivattu ensin peltomaiden läheltä, mutta myös yhä kauempaa vanhoista kylistä, kun on haluttu saada uutta maata viljelyyn. Varsinkin Pohjanmaalla soiden viljely oli yleistä. Niitä muutettiin pelloiksi tai harjoitettiin ns. kytöviljelyä. Sen mukaisesti suota poltetettiin ja satoa saatiin muutamana vuonna samaan tapaan kuin kaskesta. Maa sammaloitui pian uudelleen. Koska maan kydyttämistä pidettiin kannattamattomana, se kiellettiin vuoden 1886 metsäasetuksessa Poikkeuksina olivat ne tapaukset, jolloin suo otettiin pysyvästi peltomaaksi tai niityksi.