Arvojärjestys

Suomen annettiin uusi arvojärjestys eli ranki. Edellinen oli vuodelta 1826. Ranki seurasi Venäjän vastaavaa järjestelmää, mutta Suomessa virkaa ei sidottu rankiin yhtä tiukasti. Täällä se ilmaisi enemmän vain arvostusta ja paikkaa virallisessa protokollassa. Tosin palkka ja eläke olivat aina arvoluokan mukaiset ja kaikki julkiset henkilöt luokitettiin rankijärjestyksen mukaan. Venäjällä ranki sääteli uraa siten, että virassa saattoi yletä vain yhden luokan kerrallaan ja määrävuosin. Siten alimmasta ylimpään eteneminen kesti vähintään 39 vuotta.

Alimpaan arvoluokkaan kuuluivat mm. kasvatuslaitoksen kirjanpitäjä ja sotaväen musiikinopetuksen virkamies. Arvoluokkia oli 14. Suomessa kukaan ei kuulunut ensimmäiseen luokkaan, eikä välttämättä toiseenkaan. Erikseen silti säädettiin, että kenraalikuvernööri oli arvossa muiden yläpuolella ainakin virkansa puolesta:

"Suomen Kenraalikuvernöörillä pitää, hänellä olevaan sotilas- tai siviiliarvoon katsomatta, virkansa toimituksessa olla arvo, ylempi kaikkien arvojärjestykseen otettuin virkamiesten arvoa. Sama etu tulee Suomen Kenraalikuvernöörin Apulaiselle silloin kuin hän ryhtyy toimittamaan Kenraalikuvernöörin virkaan kuuluvia tehtäviä."