Pyöräily
Pyöräilyinnostus levisi Helsingissä ja Pyöräilyklubin rakentama rata valmistui. Espanjalainen kirjailija Angel y Ganivet ihmetteli asiaa:"Polkupyörä on aiheuttanut suoranaisen hulluuden, ja naiset ovat omaksuneet sen ikään kuin emansipaation välineeksi. Ei voi kertaakaan lähteä kävelylle törmäämättä pyöräilevään nuoreen naiseen. Jos katsotte takaapäin, näette, että vartalon siitä osasta, jota muun lisäksi käytetään istumiseen, riippuu humoristisesti pieni taulu, jonka numero ehkä ylittää neljä tuhatta. Tämä polkupyörien rekisterinumero ilmaisee selvästi, miten paljon liikaa täällä käytetään polkimia...
... Merkillisin naistyyppi on naimaton nainen, joka asuu yksin. Näistä yksinäisistä naisista jotkut nauttivat vapaasta elämästä ja välttävät miehen iestä. He aloittavat puhumalla pahaa miehistä, sitten he ostavat polkupyörän ja lopulta leikkauttavat tukkansa lyhyeksi."
Myös englantilainen matkailija, rouva Alec Tweedie huomasi saman asian:
"Tuossa polkee naisylioppilas – sillä yliopistossa saavat opiskella sekä tytöt että kaikessa tasavertaiset tytöt, jotka ovat suurin joukoin ottaneet myös pyöräilyharrastuksen omakseen... Suomalainen on rohkea. Hän ajaa teitä, jotka saattaisivat meikäläisen sielun vereslihalle."1