Muita aiheita...
Nuorisoseurat
Tampereella 3. heinäkuussa pidetyssä kokouksessa päätettiin perustaa Suomen Nuorison Liitto. Puheenjohtajaksi valittiin fil. tohtori Arvi Grotenfelt.
Liitto oli ympäri maata perustettujen nuorisoseurojen keskusjärjestö. Ensimmäinen nuorisoseurojen yleinen kokous pidettiin kaksi vuotta sitten. Seuroja oli yhteensä 121 ja jäseniä niissä noin 10.000. Seuroissa näyteltiin ja järjestettiin muuta "kunnollista" vapaaajan toimintaa. Seurojen lehti Pyrkijä kirjoitti jälleen tanssia vastaan:"Merimiehet, siirtolaiset sekä vieras sivistyssääty ovat pitäneet huolta siitä, että kotoiset tavat ovat syrjäytyneet."
Karjala-aiheita
Juhani Aholta ilmestyi romaani Panu. Sen aiheena on pakanuuden ja kristinuskon taistelu pohjoisen Karjalan erämaissa. Teoksessa näkyy Karjalan tuntemuksen vaikutus. Aho teki sinne matkan muiden taiteilijoiden tavoin.
Väinö Blomstedt teki suuren maalauksen Sammon ryöstö ja Axel Gallén
useita Kalevalaan ja Kantelettareen pohjautuvia teoksia: Veljensurmaaja, Sammon puolustus, Lemminkäisen äiti,
Joukahaisen kosto.
Gallén asui toista vuotta Ruoveden Kalelassa. Se oli hirsinen kalevalaiseen tyyliin rakennettu erämaa-ateljee.
Runoja
Aino Kallas julkaisi esikoiskokoelman Lauluja ja ballaadeja, Ilmari Kianto Soutajan lauluja ja Larin-Kyösti myös esikoiskokoelmansa Tän pojan kevätrallatuksia.
Kypsä laji
Suomalaisen kirjallisuuden vakiintumisesta kertoo, että Julius Krohnilta ilmestyi jo sen historia, Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet.
Suomenkieliset kirjailijat perustivat 10. lokakuuta J.H. Erkon johdolla Kaunokirjailijaliiton. Sen tarkoituksena on vahvistaa suomalaista kirjallisuutta ja puolustaa kirjailijoiden oikeuksia.
18-vuotias Eino Leino julkaisi toisen kokoelmansa Yökehrääjä. Vuosi sitten ilmestyi esikoinen Maaliskuun lauluja.
Hän julkaisi tunnetumman veljensä Kasimir Leinon kanssa kulttuurilehteä Nykyaika.
Aino Ackté
Suomalainen laulajatar Aino Ackté aloitti Pariisin Suuren oopperan ensilaulajana. Hän valmistui tänä vuonna primuksena konservatorion oopperaluokalta. Hän oli muuttanut Pariisiin vuonna 1894, jolloin hänet hyväksyttiin Pariisin konservatorioon ensimmäisenä 197:stä hakijasta. Hän antoi ensikonserttinsa Suomessa 1893.
Palkintoja
Taiteilija Hjalmar Munsterhjelm kutsuttiin Ruotsin Taideakatemian jäseneksi. Pietarin Taideakatemia jäsen hän oli vuodesta 1874. Jean Sibelius sai valtiolta vuotuisen säveltäjäapurahan. Se oli lajissaan ensimmäinen.
Nietzsche
Uusmaalaisessa osakunnassa alkoi viime vuonna keskustelupiiri Raketen. Piiriin kuuluivat mm. Gunnar Castrén, Sigurd Frosterus ja Gustaf Strengell. Rolf Lagerborg esitteli osakunnan vuosijuhlaesitelmässä Nietzschen ajatuksia: "Johtavat yksilöt tutkikoot vapaasti ja ennakkoluulottomasti kaikkea, mutta kansan syviä rivejä ei ole tarvis valistaa... vallitkoon siellä pimeys, kunhan huiput loistavat valossa".
Westermarck
Edvard Westermarck lähti Marokkoon, missä aloitti etnologiset tutkimukset maurien ja berberien keskuudessa.