Työväenliike
Helsingin työväestö päätti perustaa oman puolueen 9. lokakuuta pidetyssä kokouksessa. Samanlaiset paikalliset työväenpuolueet syntyivät myös Turkuun ja Tampereelle. Kansallisen työväenpuolueen perustaminen oli myös esillä kesästä alkaen.
Työväenyhdistyksissä oli jäseniä noin 7.000. Niitä yhdisti valtuuskunta, joka valittiin viimeksi kaksi vuotta sitten Tampereella pidetyssä kokouksessa. Koska johto oli nuorsuomalaisten käsissä, se ei kannattanut itsenäistä puoluetta, joka rikkoisi kansallisen rintaman. Työläisjäsenet sen sijaan kannattivat vaalilakkoa valtiopäivävaaleissa ja vaativat äänioikeuden laajentamista. Helsingissä vaalilakko toteutettiin, mutta ei yksimielisenä.
Työmies-lehti, joka ilmestyi kerran viikossa, sai vuoden lopussa luvan alkaa ilmestyä kuusi kertaa viikossa. Lehden uusi päätoimittaja oli kirjailija Matti Kurikka Viipurista. Hän kirjoitti voimakkaasti ja syyttävästi. Työmies oli koko ajan kenraalikuvernöörin erikoistarkkailussa. Lehti kuitenkin varoi kirjoittamasta "valtakunnan asioista".
Venäjälle perustettiin myös Sosialidemokraattinen puolue, mutta tästä eivät suomalaiset tienneet. Suomessa oltiin selvillä lähinnä Pohjoismaiden ja Saksan työväenliikkeestä. Niistä laati kirjoituksia Työmieheen tohtori N.R. af Ursin, joka oli liikkeen aatteellinen isä.
Työväenliikkeen suurin menestys oli vappuna alkanut juomalakko.