Valapaton viiva
Keväällä ja kesällä oli poikkeuksellinen tulva. Vesi oli paikoin yli kaksi metriä tavanomaista korkeammalla. Sen pinta nousi paikoin yli kaksi metriä. Vielä 26. elokuuta Saimaan pinta oli 202 senttia yli keskikorkeuden.
Syy tulviin oli talven valta lumimäärä. Hangen korkeus oli korkeimmillaan kaksi metriä. Kevät oli myöhässä, vielä vappuna oli pakkasta ja järvet jäässä. Toukokuun toisella viikolla tuli nopea lämmin sää, Tampereella elohopea nousi kahteenkymmeneen. Lumi suli nopeasti ja kaiken lisäksi toukokuussa alkoivat poikkeuksellisen runsaat sateet. Ne pilasivat toukotyöt. Tulva rikkoi teitä, siltoja, kanavia ja rautateitä. Maatalous kärsi noin 4 mmk:n ja teollisuus 2,5 mmk:n vahingot.
Tampereella tulvavasi nousi Tammerkosken alapään tehtaiden pihoille, kun Pyhäjärven pinta oli juhannuksena 253 cm yli keskikorkeuden. Pisimpää tulva jatkui Saimaalla. Siellä oli ylimääräistä vettä yhdeksän kuutiokilometriä. Laivaliikenne kärsi koko kesän ja korkea vesi Vuoksessa jätti peltoja ja niittyjä veden alle 63.000 hehtaaria eli enemmän kuin missään muualla.
Valtio asetti komitean selvittämään tulvan syitä, vahinkoja ja toimia sen estämiseksi. Helmikuun manifestin muistona tulvavuoden jälki eli kallioihin piirtynyt vesiraja sai nimen "valapaton viiva".