Maailmannäyttely
Pariisin maailmannäyttely avattiin huhtikuussa, ja se päättyi 12. marraskuuta. Kävijöitä oli
yli 50 miljoonaa.Suomi näyttäytyi Pariisissa taiteensa ja teollisuutensa voimin – herättäen ihastusta ja myötätuntoa. Suomalaiset saivat sympatiaa Venäjän politiikan vuoksi. Viimevuotinen kulttuuriadressi kansallissortoa vastaan oli tuonut Suomen monen tietoisuuteen. Nyt oli näyttelyvierailla mahdollisuus saada parempi kuva tästä urheasta kansasta.
Suomen paviljongin suunnittelivat arkkitehdit Armas Lindgren, Herman Gesellius ja Eliel Saarinen. Sisustuksen olivat suunnitelleet taiteilijat Axel Gallén, Pekka Halonen ja Albert Edelfelt.
Paviljongin ikkunaverhot suunnitteli kreivi Louis Sparre. Huonekalut oli valmistettu hänen Porvooseen perustamassaan Iris Osakeyhtiössä, joka oli kolmivuotisen toimintansa aikana tuottanut myös kaunista keramiikkaa.
Axel Gallén sai Pariisissa yhden kultamitalin ja kaksi hopeamitalia. Hänen ja Pekka Halosen töitä oli mahdollista ihastella myös syksyllä Ateneumissa järjestetyssä näyttelyssä.
Paviljongin keskushallissa oli neljä Gallénin Kalevala-aiheista kupolifreskoa: "Ilmarinen kyntää kyisen pellon", "Sammon taonta", "Sammon puolustus" sekä "Pakanuus ja kristinusko".
Koko maailmannäyttely toimi sähköllä, jota tuotettiin varta vasten tarkoitukseen rakennetussa voimalassa.
Maanalainen metro-juna vihittiin käyttöön 19. heinäkuuta. Sillä näyttelyvieraat pääsivät hurauksessa kaupungin laidalta toiselle.
Pariisissa järjestettiin myös toiset nykyaikaiset olympialaiset, jotka kestivät toukokuusta lokakuuhun.
Eräänä uutena ihmeenä Pariisissa esitettiin eläviä kuvia siten, että puhetai lauluääni toistettiin gramofonilevyltä synkronisesti kuvan kanssa. Sarah Bernhardt esitti valkokankaalla William Shakespearen "Hamletista" yhden kohtauksen.
Suomen paviljonkia olivat rakentamassa
Sörnäs Snickeri Ab:n pohjalaiset timpurit rakennusmestari Anders Janssonin johdolla.1–