Maanvuokra

Keisari vahvisti 19. kesäkuuta lain maanvuokrasta maalla ja siihen kuuluvan asetuksen, jolla muutettiin "6 –§ 9 p:nä marraskuuta 1868 annettua asetusta velkojain oikeudesta ja etuudesta toistensa edellämaksun saamiseen konkurssiin luovutetusta omaisuudesta."

Lain 1. luku sisälsi yleisiä määräyksiä:

"Sopimus maalla olevan maan vuokrauksesta on tehtävä kirjallisesti ja todistajain läsnä ollessa sekä sopimuskirja vuokranantajan, vuokramiehen ja todistajain allekirjoitettava...

Vuokrasopimusta älköön tehtäkö muutoin kuin määräajaksi, enintään viideksikymmeneksi vuodeksi, tahi elinkaudeksi; ja sovittakoon siinä määrätty ja todellinen, vuotuinen vuokramäärä."

Lain

2. luku sisälsi määräyksiä vuokramaksusta,
3. luku katselmuksista
4. luku vuokranantajan ja vuokramie hen oikeuksista ja velvollisuuksista
5. luku syistä, jotka voivat aiheuttaa vuokrasuhteen muutosta tahi lak kaamista
6. luku vuokraoikeuden menettämisestä
7. luku korvauksesta ja muusta vuokrasopimuksen lakkaamisen seuraamuksesta.