Kajaani
Eläintieteilijä O.M. Reuterin "Suomea samoilemassa" julkaistiin nyt myös suomeksi. Reuter perusteli kirjansa tarpeellisuutta esipuheessaan:
"Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto sanoo vanha, yleisesti tunnettu suomalainen sananlasku. Tätä kehotusta se kansa ei saa unhottaa, jonka mieli menestyksellä kestää taistelussa olemassaolonsa puolesta. Isänmaanrakkaus on se elävä voima, joka kansan ylläpitää kaikissa vaiheissa, varjelee sitä perikatoon joutumasta ja luo sille tulevaisuuden.
Mutta isänmaan rakkaus edellyttää isänmaan tuntemista. Tämän tuntemisen levittäminen mahdollisimman laajoihin piireihin on käsillä olevan
teoksen tarkoituksena. Se opastaa lukijaa halki Suomen seutujen, kiinnittää hänen huomiotaan siihen, mikä näkemistä ansaitsee, ja kertoo niistä historiallisista muistoista, mitä itsekuhunkin paikkakuntaan liittyy.
Kuva: 1800 luku kuvat, 1890-l. kuistilla (Kuva: I.K. Inha, Museovirasto 416) (Rajalan talo Paanajärvellä),
On tosin ennestäänkin olemassa lukuisia kirjoituksia ja teoksia, joissa kuvataan maamme eri osia, on niinikään olemassa seikkaperäisiä, koko Suomea käsitteleviä tieteellisiä teoksia, joissa valaistaan maamme historiaa, sivistysoloja ja luonnonolosuhteita.
Mutta meiltä puuttuu vielä suuren yleisön käsityskannan mukaan sovitettua helppotajuista yhteenastelmaa kaikista näistä hajallaan olevista kuvauksista. Tämän teoksen tarkoituksena on jossakin määrässä poistaa tätä puutetta. Huomattava kuitenkin on, että Suomen historian ja sivistysolojen esitys on tarkoitettu tässä teoksessa olemaan ainoastaan valaisevana aineksena eri maakuntain luonnonhistoriallisia ja kansatieteellisiä oloja kuvattaessa.
Edeltäjistään tämä teos eroaa varsinkin sen kautta, että tämä on todella runsaasti varustettu hyvillä ja valaisevilla kuvilla.
Teos on julkaistu ruotsiksi nimellä 'Finland i ord och bild'. Tämän teoksen valmistamisessa saamansa kokemukset on tekijä käyttänyt hyväkseen ryhtyessään laatimaan suomenkielistä laitosta, jonka tekstiä on monin paikoin tuntuvasti korjattu ja jonka sitä paitsi ammattimies on tarkastanut."
Kajaanin kaupunki liitettiin lokakuussa rautatieyhteydellä eteläiseen Suomeen. Näin Reuter kuvaili noita seutuja:
"Kajaanin kaupungin ympäristöön kuuluu (Sotkamossa) 316 metriä korkuinen Wuokatin vuorenselkä, joka on kaupungista lounaaseen. Sen miltei laelle asti metsäiseltä huipulta on hurmaava näköala yli maiseman ja vesistöjen luikertelevain väyläin; likinnä
kohtaa katse viereiset metsänrinteet ja järvet, tuonnempana vedet laajenevat äärettömäin metsämaiden piirittäminä, jotka joka taholla sulkevat näköpiirin.
Kuusamon kirkonkylässä on tienoo verrattain vähän epätasaista, mutta pitäjän itäosassa, 'Suomen Sveitsissä' on nähtävissä tunturiluontoa, jommoista vasta tapaamme Lapissa. Kiinteä vuoripohja on täällä usein sangen halkeillutta. Korkeimmilla vuorilla, jotka ovat suurimman osan vuotta lumen peitossa, ei enää ole minkäänlaista kasvullisuutta, ja täältä näkee auringon sydänkesällä monta vuorokautta yhteen jaksoon.
Syvin on luonnonihanuudestaan kuuluisa, 20 kilometriä pitkä, mutta ainoastaan 1/21 kilometriä leveä Paanajärvi, jonka rannoilla jyrkät vaaleanpunaiset alastomat graniittikalliot (Ruskeakallio 68 metriä korkea) vaihtelevat metsäisten ylänköjen, viljavien vainioitten ja suurten, hyvin rakennettujen kylien kanssa."