Valtiopäivät

Suurlakon jälkeen poliittinen toiminta oli edelleen aktiivista. Suomessa asui myös monia venäläisiä vallankumouksellisia. Helsingin yliopiston venäläinen kirjasto oli yksi venäläisten pakolaisten ja vallankumouksellisten kohtauspaikoista.

Venäläiset bolshevikit pitivät joulukuussa Tampereella salaisen konferenssiin, jonka osanottajiin kuuluivat mm. V.I. Lenin ja Josef Stalin.

Yleistä naisten päivää äänioikeuden puolesta vietettiin 17. joulukuuta mielenosoituksin ja kulkuein. Suomen naisten keinot olivat rauhanomaisempia, kuin englantilaisen Emmeline Pankhurstin, joka oli ryhtynyt ajamaan naisten asiaa pommein ja nälkälakoin.

Väliaikaiset valtiopäivät avattiin 22. joulukuuta. Avajaiset olivat tavanomaisen juhlalliset. Avajaispuheessaan keisari ilmoitti kutsuneensa säädyt koolle "Suomen kansaneduskunnan uudestaan-järjestämiseksi, sovelluttamalla yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden periaatetta".

Helsingissä järjestettiin 30. joulukuuta suuri mielenosoitus yleisen äänioikeuden ja yksikamarijärjestelmän puolesta. Samanlaisia mielenosoituksia oli noina päivinä lähes 100 paikkakunnalla.