Työsuhteet
Yhteiskuntaelämän viriäminen johti uusien valtakunnallisten järjestöjen syntyyn myös työelämässä.
Suomen yleinen työnantajaliitto perustettiin 2. maaliskuuta. Sen tarkoituksena oli
"suojella ja edistää maan elinkeinoelämän yleisiä ja lainsäädäntöetuja, edistää sitä, että työnantajain muodostamat yhdistykset yhdenmukaisesti ja yhteisesti esiintymällä valvovat työnantajain etuja sekä työskennellä siihen suuntaan, että eripuraisuudet työnantajain ja työntekijäin välillä mikäli mahdollista vältetään tai rauhallisella tavalla ilman työnseisauksia ratkaistaan".
H. Cronström: blokkauskone. Kuva: Suomen valokuvataiteen museo, 2460-4.
Suomen ammattijärjestöön kuuluivat:
- – Jalkinetyöntekijäin liitto
- – Kaakeli-, fajanssija uunintekijäin liitto
- – Kirjansitojain liitto
- – Kivityöntekijäin liitto
- – Kultaja hopeatyöntekijäin liitto
- – Kutomateollisuustyöväen liitto
- – Lasiteollisuustyöväen liitto
- – Leipurityöntekijäin liitto
- – Metallivalajain liitto
- – Nahanjalostustyöntekijäin liitto
- – Ompelijattarien liitto
- – Paperiteollisuustyöväen liitto
- – Puutyöntekijäin liitto
- – Räätälintyöntekijäin liitto
- – Sahateollisuustyöväen liitto
- – Satamaja vesiliikennetyöntekijäin liitto
- – Satulaseppäin ja verhoilijain liitto
- – Sukeltajain liitto
- – Tieja vesirakennustyöväen liitto
–
Ammattijärjestön ulkopuolella olivat:
- – Kirjaltajain liitto
- – Kymin lauttausyhtiön tukkimiesten liitto
- – Läkki-, peltija vaskiseppäin liitto
- – Maalarityöntekijäin liitto
- – Metallityöntekijäin liitto
- – Muurarien liitto
- – Palvelijain liitto
- – Pohjolan tukkityöläisten rengas
- – Posteljoonien liitto
- – Putkityöntekijäin liitto
- – Rautaja metallisorvaajain liitto
- – Rautatieläisten liitto
- – Sekatyöntekijäin liitto
- – Sähkötyöntekijäin liitto
- – Tulitikkuteollisuustyöväen liitto.1