Sotavahingot

Suomen sodan 1808-1809 aiheuttamista vahingoista tuli pitkäaikainen ongelma, joka rasitti valtiontaloutta edelleen. Verorästit olivat nouseet jo puoleen miljoonaan ruplaan, ja muitakin menoja oli riittävästi. Alamaisille oli luvattu korvausta kärsimistään vahingoista, ja monin paikoin avustukset olivatkin todella tarpeen. Varsinkin Ahvenanmaalla oli poltettu kokonaisia kyliä, kirkkoja ja siltoja.

Viime vuonna valtion talousarvioon oli jo hyväksytty 50.000 hopearuplan verohelpotukset vahinkoja kärsineille. Tänä vuonna niiden maksamiseen saatiin lopulta vahvistus. Hallitsijan vahvistamalla päätöksellä 23. helmikuuta eniten kärsineille talonpojille annettiin verohelpotuksia 10 prosenttia heidän kärsimiensä vahinkojen summasta, jos se oli 100 ja 1.000 seteliruplan välillä. Apua piti antaa erityisesti välttämättömien maatalousvälineiden hankintaan.

Näiden lisäksi Suomen valtionvaroista korvattiin erikseen sodassa tuhottujen kirkkojen ja muiden tärkeiden rakennusten korjaaminen. Esim. kauhavalaiset, kalajokilaiset ja kuopiolaiset saivat kirkkojensa rakentamiseen 12.000-17.000 seteliruplaa. Vielä kalliimmaksi tuli siltojen rakentaminen. Maksuja aikaistettiin edellisen vuoden huonon sadon vuoksi.