Eduskunnan hajotus

Eduskunnan puhemies P.E. Svinhufvud toi valtiopäiväin avajaisissa 12. helmikuuta ilmi huolestumisensa sen johdosta, että Venäjällä oli esitetty vaatimuksia Suomen valtiollisen aseman ja yhteiskuntajärjestyksen järkyttämiseksi.

Senaatti sai 27. maaliskuuta äänin 71-47 epäluottamuslauseen, koska sen katsottiin laiminlyöneen uudistuksiin ryhtymisen ja jarruttaneen niitä, sortaneen köyhälistöluokkaa, sallineen vangita ja karkottaa venäläisiä oppositioaineksia, taipuneen Venäjän taantumussuunnan vaatimuksiin ja osoittautuneen kykenemättömäksi torjumaan venäläisen taantumuksen suunnittelemia hyökkäyksiä maan sisäisen itsenäisyyden ja kansan vapauden tuhoamiseksi.

Nikolai II määräsi 4. huhtikuuta, että eduskunnan tuli hajaantua kahden päivän kuluttua. Uudet vaalit määrättiin toimitettavaksi 1. heinäkuuta ja uusi eduskunta kokoontumaan 1. elokuuta.

Vaalit eivät ratkaisseet mitään ja niiden jälkeen nimitettiin uusi senaatti. Talousosaston varapuheenohtajaksi nuorsuomalainen professori Edvard Hjelt. Muut senaattorit olivat saman puolueen Kaarlo Castrén, Onni Schildt ja Otto Stenroth, ruotsalaiset Werner Lindberg ja Aug. Nybergh sekä vanhasuomalaiset J.K Paasikivi, H.Rautapää, Aug. Hjelt, Y.K. Yrjö-Koskinen ja J.R. Danielson-Kalmari. Enemmistö oli senaattoreista perustuslaillisia.