Yleisvaltakunnalliset lait
Eduskuntavaalit pidettiin 1. ja 2. helmikuuta. Hallitsija antoi määräyksen, jonka mukaan eduskunnan puhemiehen tulee valtiopäivien avajaisissa 1. maaliskuuta yksinomaan esittää alamainen kunnioituksensa.Keisari määräsi 27. maaliskuuta Suomen eduskunnan antamaan lausuntonsa lakiehdotuksesta, joka käsitteli niiden Suomea koskevien lakien ja asetusten säätämisjärjestystä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys.
Eduskunta kieltäytyi 11. toukokuuta antamasta lausuntoa yleisvaltakunnallisesta lainsäädäntöjärjestyksestä. Valtiopäivien päättäjäiset olivat 30. toukokuuta. Asia jäi odottamaan hallitsijan ratkaisua.
Duuma hyväksyi 10. kesäkuuta äänin 164-–23 ehdotuksen yleisvaltakunnallisen lainsäädännön ulottamisesta Suomeen. Tällöin duuman jäsen Purishkevitsh huudahti: "Finis Finlandiae!"
Nikolai II vahvisti 30. kesäkuuta lain "niiden Suomea koskevien lakien ja asetusten säätämisen järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys".
Suomen sisäisiä asioita lukuunottamatta muut lait ja asetukset oli annettava Venäjän lainsäädännön määräämässä järjestyksessä. Jo tammikuussa julkaistiin asetuskokoelmassa venäläinen laki meritullialueen laajentamisesta. Venäläinen rajavartiosto otti Suomen rannikot valvontaansa.
Keisari kutsui ylimääräiset valtiopäivät kokoontumaan 14. syyskuuta. Eduskunnan puhemies P.E. Svinhufvud ilmoitti 23. syyskuuta, että eduskunta ei voi, maan perustuslakeja rikkomatta, ryhtyä valtiopäiväkutsussa annettujen tehtävien täyttämiseen eikä puhemies voi esittää käsiteltäviksi valtiopäiväkutsussa mainittuja asioita.
Eduskunta yhtyi yksimielisesti selitykseen ja pyysi hallitsijaa kunnioittamaan perustuslakia sekä peruuttamaan eräitä laittomuuksia, joihin senaatti oli jo ryhtynyt.
Eduskunta määrättiin hajaantumaan 8. lokakuuta ja uudet valtiopäivät kokoontumaan 1. helmikuuta. Uudet vaalit oli toimitettava tammikuussa.